Matka halki kuolleen kaupungin

Radioaktiivinen säteily säilyy Tshernobylin alueella ainakin seuraavat 48 000 vuotta. Alue saattaa kuitenkin olla sopiva ihmisten asuttavaksi jo noin 600 vuoden kuluttua. Nyt läheiset kylät uinuvat hiljaisuudessa. Maaseutu-alueella asuu vain noin 400 ihmistä jotka ovat elossa kaikista niistä 3500:sta jotka halusivat onnettomuuden jälkeen jäädä koteihinsa. Itse Tshernobylin kaupunki on täydellisen autioitunut. Reaktorin lähettyvillä työskenteli ensimmäisen … Read more

Allekirjoita adressi ruoan alkuperämerkintöjen puolesta!

EU:ssa on valmisteilla uusia säännöksiä, jotka vaikuttavat siihen, että elintarvikkeiden valmistusmaaksi voidaan laittaa pelkästään EU. Suomessa puolestaan on mahdollista jäljittää valmistaja ja raaka-aineen tuottaja yksittäiseen maatilaan saakka, joten on melkoinen sääli, jos kaikki tämä tieto katoaa kuluttajan saatavilta. Ne meistä, jotka haluaisivat ostaa lähellä tuotettuja tuotteita, eivät voi sitä enää tehdä muuten kuin marssimalla suoraan … Read more

Globaalit vesitavoitteet karkaamassa saavuttamattomiin?

Ilman vetta ja sanitaatiota olevien ihmisten maara tulee puolittaa vuoteen 2015 mennessa. Nain paatettiin puolitoista vuotta sitten YK:n kestavan kehityksen huippukokouksessa Johannesburgissa. Kokouksen noin 15 maarallisesta tavoitteesta vesi- ja sanitaatiokysymykset saavuttivat suurimman yksimielisyyden. Siksi niiden toteutumisen suhteen on myos suurimmat odotukset. Huippukokouksen jalkeen toimeenpano ei ole kuitenkaan lahteny kayntiin toivotulla rivakkuudella. Niinpa YK:n ymparisto-ohjelman UNEP:in … Read more

Happikato uhkaa valtamerten kalakantoja

Vesistöjen nykyinen typpikuormitus muodostaa uuden uhan maailman merien kalakannoille. Lannoitteista ja puhdistamattomista viemärivesistä meriin huuhtoutuva typpi edistää monien levien kasvua, mikä edelleen syö merten happivaroja. Näin kertoo YK:n ympäristöohjelman UNEP:in tuore vuosiraportti Global Environment Outlook, joka julkaistiin 29.4. UNEP:in hallintoneuvoston erityisistunnossa Chejussa Etelä-Koreassa. Typpilannoiden käyttö kasvoi teollisuusmaissa menneinä vuosikymmeninä voimakkaasti. Rannikoiden ja sisävesien rehevöityminen on ollutkin tuttu ilmiö … Read more

Uusi metsälaki hyväksyttin Venäjällä

Uuden metsälain mukaan lainkuuliainen metsänvuokraaja voi ostaa vuokraamansa metsäalueen omakseen 15 vuoden vuokra-ajan jälkeen.Talouskehityksestä vastaava ministeri German Gref näkee metsälain mekanismina, jonka avulla puutavaranjalostus voidaan kaupallistaa. Suuret metsäalan yritykset odottavat puolestaan uusia investointimahdollisuuksia. Venäjän WWF ja Greenpeace Russia pelkäävät lain tuomia sosiaalisia ja ekologisia vaikutuksia ja kritisoivat sitä, että laki valmisteltiin ilman kansalaisten osallistumismahdollisuutta.Lisätietoa: Rosbalt-uutispalveluWWF … Read more

Kopi: Yhteenveto 3

Jatkona teeman esittelyyn ensimmäisessä tapaamisessa, pohditaan tässä ensin arkkitehtonisen kaupunkisuunnittelun poliittista merkitystä ja teoreettista kiinnostavuutta, jonka jälkeen tarkastellaan yleisemmin yhteiskuntatieteen merkitystä suunnittelulle. Kaupunkisuunnittelun tutkimuksesta Fokusoimme arkkitehtoniseen kaupunkisuunnitteluun ja sen kannalta suoraan relevanttiin kaupunkitutkimukseen. Aihe on laaja-alainen, teoreettisesti kiinnostava ja poliittisesti tärkeä. Kuitenkin kaupunkitutkijat ja kaupunkisuunnittelijat puhuvat helposti toistensa ohi. Sosiaalista näkökulmaa suunnitteluun ei tule nähdä pelkkänä makuasiana! Lisää … Aihepiirin … Read more

Kopi 3: Eri tieteiden näkökulmat kaupunkisuunnitteluun

Vaikka kaupunkisuunnittelun ja -tutkimuksen opintopiirin kokoontumisten teemat on nimetty eri tieteenalojen mukaan, jako on tehty jokseenkin pragmaattisesti vetäjien kiinnostuksen ja asiantuntemuksen mukaan. Emme kykene tiivistämään kunkin tieteenalan merkitystä kaupunkisuunnittelun kannalta, eikä se ole myöskään opintopiirin tarkoitus. Jako eri tieteenaloihin voidaan yleensäkin kyseenalaistaa. Kulttuurimaantiede ja estetiikka tutkivat samaa inhimillistä ja sosiaalista todellisuutta kuin yhteiskuntatieteet. Osa maantieteestä … Read more

Kopi 3: Aihepiirin tärkeys ja teoreettinen kiinnostavuus

Ekologisen kestävyyden takaaminen kaupunkisuunnittelullisin keinoin on periaatteessa vähemmän kiistanalainen ja helpommin operationalisoitava tavoite kuin elämänlaadun parantaminen (tai ihmisten tarpeiden tyydyttäminen), koska edellinen tavoite voidaan määritellä luonnontieteellisesti. Poliittisesti yhteysymmärryksen synnyttäminen epämääräisesti muotoiltujen käsitteiden ympärille voi olla toivottavaa, mutta problematiikan analysoinnissa tarvitaan tarkkoja käsitteitä. Ekologisen kestävyyden sisältö on siksi rajattava koskemaan juuri luonnontieteellisesti kuvattavaa tilaa. Näkemyksemme mukaan … Read more

Kopi 3: Kopin tarkoitus ja rajaus

Kaupunkisuunnittelun ja -tutkimuksen opintopiiri: Kaupunkisuunnittelu (tässä yhteydessä): sitä, mitä arkkitehti tyypillisesti tekee, kun ei suunnittele yksittäisiä rakennuksia Kaupunkitutkimus (tässä yhteydessä): tutkimus, joka on suoraan relevanttia (näin rajatulle, arkkitehtoniselle) kaupunkisuunnittelulle Kaupunkitutkimus on poikkitieteellistä. Kaupunkisuunnittelussa joudutaan sovittamaan yhteen monentyyppisiä seikkoja. Koska suunnitteluun sisältyy myös taiteellisia aineksia, aihepiirimme ei ole vain poikkitieteellinen vaan ”poikkialainen”. Kaupunkisuunnittelun ja -tutkimuksen opintopiirin … Read more

Kopi: Yhteenveto 2

Maantieteellinen näkökulma kaupunkisuunnitteluun on kiinnostava ainakin seuraavista syistä: Sekä arkkitehdit että maantieteilijät ovat omalla tavallaan tilan asiantuntijoita: arkkitehdit sen luomisen ja maantieteilijät sen tutkimisen suhteen. Aihepiirimme rajaukseen viitaten voidaan kuitenkin kysyä missä mielessä maantieteilijöiden voidaan sanoa tutkivan samoja kaupunkitilan piirteitä kuin arkkitehdit ovat luoneet. Kuten arkkitehtuurissa, voidaan maantieteessäkin kysyä missä määrin itse tila ja missä … Read more