Ajankohtaista

Kaupunkirakennetta tulisi tietoisesti kehittää hierarkiseksi. Hierarkioita on monenlaisia: julkisesta yksityiseen, suuresta mittakaavasta pieneen, vilkkaasta hiljaiseen jne. Hierarkiat liittyvät säännönmukaisuuteen, jota hyödyntämällä voidaan aikaansaada erityyppisiä kaupunkitiloja ja jota vasten leikkisä sääntöjenrikkominen huomataan. Ilman hierarkisuutta kaupunkirakenne muuttuu tasapaksuksi ja tylsäksi, eivätkä mitkään efektit silloin aikaansaa muuta kuin lisääntyvää sekamelskaa. Yleensä käsitteellä viitataan suuremman ja pienemmän painoarvon alueisiin … Read more

Kolmanneksi on syytä kysyä, miksi kaupungin ja sen toimintojen jäsentämisessä olisi toimittava maisemarakenteen ehdoilla. Tekniset tai taloudelliset syyt eivät enää tänä päivänä velvoita optimoimaan maa-alan käyttöä. ”Hyvän” ja ”huonon” talonpaikan eroa ei ymmärretä eikä pidetä arvossa, koska pienilmastolliset tai maaperän aiheuttamat ongelmia pidetään marginaalitekijöinä, jotka voidaan korjata teknisillä apuvälineillä tai suuremmalla taloudellisella panostuksella. ”Maisemaan sopeutumista” … Read more

Miksi kestävään kehitykseen pyrittäessä tavoitteena on kävelijän kaupunki? Sanotaanhan ”saastuttamattoman” vetyauton olevan todellisuutta aivan lähiaikoina, ja teollisuuden tuotantoprosessit ja polttoaineena käytettävä energia saadaan ehkä tulevaisuudessa luonnon kantokyvyn rajoihin. Teknoekologisen näkemyksen mukaan kaikki koneelliseen liikkumiseen perustuvan kaupungin ympäristöhaitat ovat ennen pitkää hallittavissa kehittyvällä tekniikalla. Kysymys on ajankohtainen sekä mietittäessä kaupungin fyysistä muotoa että kaupunkia systeeminä. Painopiste … Read more

Kaupunkirakenne Lähdemme siitä, että ekologisen kaupungin pitää olla jokseenkin tiivis (tarkemmin: tehokkaasti rakennettu) liikkumistarpeen vähentämiseksi sekä kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen toimivuuden takaamiseksi. Väljempi yhdyskuntarakenne tarjoaa periaatteessa paremmat mahdollisuudet omavaraisuuteen, mutta ilman erillisiä toimenpiteitä omavaraisuuden aikaansaamiseksi väljä rakenne on selvästi tiivistä epäekologisempi (biodiversiteetin säilymisen kannalta riskialttiimpi tai tuhoisampi). Kaupunkivisiossamme kuitenkin lähdemme omavaraisuus- ja tiiviysperiaatteen yhdistämisestä, johtuen … Read more

Työkulttuurin muutos Ihmisten suhde työhön on moninaistumassa. Perinteisesti työ on ollut keskeinen elämän sisältö, mutta useimmille se on kuitenkin ollut rytmiltään yhdeksästä viiteen -rytmistä toimeentulon hankkimista. Entistä useammalle työstä näyttää tulevan jatkossa entistä enemmän intohimo, jonka ympärille myös vapaa-aika ja koko muu elämä kietoutuu (vrt. Pekka Himasen Hakkerietiikka). Työn merkitys puhtaana ansionläähteenä vähenee sen muuttuessa … Read more