Ajankohtaista

MET-visio: 1.5 Maisemarakenne kaupunkiympäristön jäsentäjänä (ote Anssi Savisalon diplomityöstä)

kirjoittaja

Kolmanneksi on syytä kysyä, miksi kaupungin ja sen toimintojen jäsentämisessä olisi toimittava maisemarakenteen ehdoilla. Tekniset tai taloudelliset syyt eivät enää tänä päivänä velvoita optimoimaan maa-alan käyttöä. ”Hyvän” ja ”huonon” talonpaikan eroa ei ymmärretä eikä pidetä arvossa, koska pienilmastolliset tai maaperän aiheuttamat ongelmia pidetään marginaalitekijöinä, jotka voidaan korjata teknisillä apuvälineillä tai suuremmalla taloudellisella panostuksella. ”Maisemaan sopeutumista” … Read more

MET: Tutkimuksen tavoitteista, haasteista ja ongelmista

kirjoittaja

Projektin nimestä Mihin elämä tarttuu: Kasvit löytävät kasvualustan kallioseinämän pienistä epätasaisuuksista. Kaupunkielämä on vastaavasti riippuvainen fyysisen ympäristön rosoisuudesta, sopeista ja kulmauksista muodostuvista suojista. 2 KUVAA Lähtökohtamme on, että modernilla arkkitehtuurilla ja kaupunkisuunnittelulla on taipumus ”tappaa kaupunki”, koska siinä usein pistetään mutkat suoriksi ja arvostetaan pelkistettyä muotokieltä, jonka tyylikkyys nähdään tärkeämpänä kuin sen funktionaalisuus sosiaalisen elämän … Read more

MET: Utopiat

kirjoittaja

Tässä seuraa ensimmäiseen Lyyli -työpajaan (14.1.01) osallistuneidenkaupunkivisioita. Esitettyjä ajatuksia saakommentoida! (Tietyt ranskalaiset viivat saattavat tässä jäädäkryptisiksi … ehkä on hauskaakin keksiä niille järkeviä (taiperusteltuja järjettömiä) tulkintoja.) ANTERO SAARIKOSKI Kolmekerroksisista taloista muodostuvat suurkorttelit. Tavoitteena on vähentää liikennetarvetta ja suosia ympäristöystävällisiäliikkumismuotoja lyhentämällä etäisyyksiä. Kaupungin viemän pinta-alanminimoimisen ansiosta säilyy enemmän luontoa kaupungin ympärillä. Mitoitusta mietitty tarkkaan kaikilla tasoilla … Read more

MET-visio: 1.7 Katu- ja kaupunkitila

kirjoittaja

Tilanmuodostuksella on ratkaiseva merkitys paikan hengen muodostumiselle. Katutilan muodostumiseen vaikuttavat kadun leveys, sen jäsentely (esim. puuistutukset), korttelin sulkeutuneisuuden aste ja talojen korkeusvaihtelu. Tämä koskee yhtä hyvin kylä- kuin kaupunkitilaa. Kaupungissa pitää olla monenlaisia katu- ja kaupunkitiloja, mutta niiden tulee perustua jonkinlaiseen, jollain abstraktion tasolla havaittavaan säännönmukaisuuteen (vastakohtina toisaalta sekavuus, toisaalta ilmiselvä, yksitoikkoinen säännönmukaisuus). Hyvää ympäristöä … Read more

MET-visio: 1.3 Tavoitteena kävelykaupunki (ote Anssi Savisalon diplomityöstä)

kirjoittaja

Miksi kestävään kehitykseen pyrittäessä tavoitteena on kävelijän kaupunki? Sanotaanhan ”saastuttamattoman” vetyauton olevan todellisuutta aivan lähiaikoina, ja teollisuuden tuotantoprosessit ja polttoaineena käytettävä energia saadaan ehkä tulevaisuudessa luonnon kantokyvyn rajoihin. Teknoekologisen näkemyksen mukaan kaikki koneelliseen liikkumiseen perustuvan kaupungin ympäristöhaitat ovat ennen pitkää hallittavissa kehittyvällä tekniikalla. Kysymys on ajankohtainen sekä mietittäessä kaupungin fyysistä muotoa että kaupunkia systeeminä. Painopiste … Read more

MET-visio: 1.6 Kaupunkirakenne

kirjoittaja

Ihanteemme mukainen kaupunki rakentuu hierarkkisesti järjestyvien keskusten ympärille niin, että lähin keskus on kävely- tai pyöräilyetäisyydellä jokaisesta asunnosta ja työpaikalta. Vanhoihin taajamiin mahdollisuuksien mukaan tukeutuvat eritasoiset keskukset ovat pikkukaupunkimaisia identiteetti-intensiivisiä paikkoja, joissa kaupallisten palveluiden lisäksi on tarjolla kulttuuria sekä sopivan tiivistä ja urbaania maleksintaan houkuttelevaa julkista tilaa. Näin kaupunkilaisilla on mahdollisuus ankkuroitua lähiympäristöönsä niin käytännön … Read more

MET: Urbaanin luonnehdinta

kirjoittaja

Kaupunkirakenne Lähdemme siitä, että ekologisen kaupungin pitää olla jokseenkin tiivis (tarkemmin: tehokkaasti rakennettu) liikkumistarpeen vähentämiseksi sekä kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen toimivuuden takaamiseksi. Väljempi yhdyskuntarakenne tarjoaa periaatteessa paremmat mahdollisuudet omavaraisuuteen, mutta ilman erillisiä toimenpiteitä omavaraisuuden aikaansaamiseksi väljä rakenne on selvästi tiivistä epäekologisempi (biodiversiteetin säilymisen kannalta riskialttiimpi tai tuhoisampi). Kaupunkivisiossamme kuitenkin lähdemme omavaraisuus- ja tiiviysperiaatteen yhdistämisestä, johtuen … Read more

MET: Yhteiskunnalliset trendit

kirjoittaja

Työkulttuurin muutos Ihmisten suhde työhön on moninaistumassa. Perinteisesti työ on ollut keskeinen elämän sisältö, mutta useimmille se on kuitenkin ollut rytmiltään yhdeksästä viiteen -rytmistä toimeentulon hankkimista. Entistä useammalle työstä näyttää tulevan jatkossa entistä enemmän intohimo, jonka ympärille myös vapaa-aika ja koko muu elämä kietoutuu (vrt. Pekka Himasen Hakkerietiikka). Työn merkitys puhtaana ansionläähteenä vähenee sen muuttuessa … Read more

MET-visio: 1.2 Niukat voimavarat: asukasmäärä, rakennusmassat jne.

kirjoittaja

Kaupunkia rakennettaessa asukasmäärä, rakennusmassat, palvelut ja instituutiot on nähtävä niukkoina voimavaroina, joita ei pidä tuhlata sirottelemalla niitä joko sattumanvaraisesti pitkin metsiä tai ahtaamalla ne liian tiiviisti keskuksiin. Jos urbaaneja kvaliteetteja pidetään arvokkaina on pyrittävä aikaansaamaan niitä jo pienellä asukasmäärällä ja vahvistamaan olemassaolevaa kaupunkimaisuutta hyödyntämällä mahdollista asukaslisäystä. Vaikka pienillä kaupungeilla on hyvät puolensa, niitä ei kasvavassa … Read more

Ideoita

kirjoittaja

1. Turun keskusta olohuoneenaKaupallinen city, Vanhan suurtorin ympäristö ja kampukset. Miten nämä voisivat tukea toisiaan, miten sitoa ne yhteen? Minkälaisia liikennejärjestelyjä kaivataan? Pyörätieverkosto sekä kävelykadut ja -alueet. Mitä toimintoja viimeksi mainituillä Miten saada mahdollisimman suuri hyöty Helsinginkadustä Miten kulttuuri ja muu kaupunkitunnelmaa luova oheistoiminta voisi hyötyä keskustan kaupallisesta vetovoimasta (ja päinvastoin)? Kahviloiden aukiolo.2. Joukkoliikenteen tulevaisuusRautatie … Read more