MET-raportti: 3 Yhteiskunnallinen kehitys

3.1 Suunnittelussa käytettävän tiedon luonne Kaupunkisuunnittelussa tarvitaan paitsi näkemystä kaupunkiympäristön estetiikasta ja arkkitehtonisiin, liikennesuunnittelullisiin ja muihin teknisiin ongelmiin liittyvää asiantuntemusta myös yleistä yhteiskunnallista tietoa ja näkemystä. Kysymys siitä, minkälaista tietoa kaupunkisuunnittelussa tarvitaan kytkeytyy näkemykseen suunnittelun tavoitteista ja edellytyksistä. Varsinkin liikennesuunnittelussa painotetaan usein kvantifioitavan faktatiedon merkitystä (ks. Mäenpää et al.:199?) kun taas kaavoituksessa puhutaan "kokonaisuuden" hallinnasta … Read more

MET-raportti: 7 Miksi kestävä kehitys ei toteudu kaupunkisuunnittelussa?

Yritimme haastatteluissa selvittää, miten eri toimijat ymmärtävät kestävän kehityksen käsitteen sekä yleisesti että kaupunkisuunnitteluun liittyen. Osoittautui, että käsitteen osa-alueiden keskinäisen riippuvuuden hahmottaminen tuotti vaikeuksia. Kestävyyden eri ulottuvuudet tuotiin esille, mutta niitä ei pyritty sovittamaan yhteen. Tämän oletettiin tapahtuvan poliittisen prosessin kautta. Vaikka esimerkiksi yksityisautoilun päästöjen tuhoisuus jossain yhteydessä tunnustettiin, autoilua saatettiin toisessa yhteydessä puolustaa unohtaen … Read more

Mihin elämä tarttuu

1 Johdanto 2 Ekologisesti kestävän ja inhimillisesti hyvän kaupungin edellytyksistä 2.1 Mitä tarkoittaa ekologisesti kestävä kehitys? 2.2 Ekologista kestävyyttä lisäävien tavoitteiden yhteiskunnallinen toteutettavuus ja hyväksyttävyys 2.3 Suunnittelun arvosidonnaisuus ja vuorovaikutteisuus 2.4 Ekologisten ja sosiaalisten tavoitteiden yhteensovittamisen mahdollisuuksista 3 Yhteiskunnallinen kehitys 3.1 Suunnittelussa käytettävän tiedon luonne 3.2 Yhteiskunnalliset trendit ja heikot signaalit 3.2.1 Työkulttuurin muutos 3.2.2 Kaupunkilaistuminen/kaupunkimaistuminen … Read more

MET-raportti: 1 Johdanto

Mihin elämä tarttuu -projektissa fokusoimme siihen, miten ekologisen kaupunkisuunnittelun puitteissa voitaisiin mahdollistaa elämäntapa, joka sallii kulttuurissamme arvokkaina pidettyjen, yhteiskunnallisten trendien ja heikkojen signaalien vahvistamien hyvän elämän ja kaupunkikulttuurin muotojen toteutumisen. Tavoitteissamme näkyy siten halu rakentaa siltaa toisaalta fyysisen suunnittelun ja toisaalta tasa-arvoisen, inhimillisen ja ekologisesti kestävän yhteiskunnan välille. Tämä vastakohtana näkemykselle, jonka mukaan arkkitehtuurin tehtävänä … Read more

MET-raportti: 5 Kohdealueet ja eräitä kriittisiä huomioita

Kaupunkivisiomme johdolla tutkimme kohdealueillamme yhdyskuntarakenteellisa ja arkkitehtonisia piirteitä. Johtoajatuksemme tutkimuksessa on, että tehokkaan urbaani rakentaminen voi luoda edellytyksiä ekologisesti kestävälle ja sosiaalista toimivuutta edistävälle kaupunkikulttuurille. Emme väitä, että tehokas tai urbaani rakentamistapa sinänsä takaisi sen enempää ekologisen kuin sosiaalisenkaan toimivuuden saavuttamista. Tässä emme myöskään puutu kaikkiin kaupunkivisiossa esillenostamiimme kaupunkisuunnittelun ja kaupunkikulttuurin ulottuvuuksiin, vaan pitäydymme kadulta … Read more

MET-raportti: 2 Ekologisesti kestävän ja inhimillisesti hyvän kaupungin edellytyksistä

2.1 Mitä tarkoittaa ekologisesti kestävä kehitys? Perusproblematiikka Lyyli-tutkimuksissa on ollut se, miten ympäristövaikutuksiltaan edullinen yhdyskuntarakenne ja liikennejärjestelmä toteutuisivat käytännössä. Lienee paikallaan myös pohtia kestävän kehityksen – usein oletettua moniselitteisempiä – avainkäsitteitä ja päämääriä. Jos eri toimijat ja tutkijat tarkoittavat ympäristöllä ja ympäristövaikutuksilla eri asioita, ongelmatkin mielletään eri tavoin ja niihin voidaan esittää keskenään ristiriitaisia ratkaisuja. Ympäristöllä … Read more

MET-raportti: MET-visio

Kaupunkivisio Tässä esittelemme lyhennetyn version kaupunkivisiostamme, jota käytimme teemojen esille nostamiseksi haastatteluissa ja jota niiden avulla testasimme. Visiossa emme pyri suureen omaperäisyyteen, vaan kokoamaan kaupunkisuunnittelukirjallisuudessa, yhdyskuntasuunnittelun opetuksessa ja kaavoituskäytännössä esiintyviä ideoita ja näkemyksiä, joista monet ovat periaatteessa yleisesti hyväksyttyjä, mutta eivät syystä tai toisesta käytännössä toteudu. Jotkut meille keskeisistä painotuksista kuitenkin puuttuvat keskustelusta. Kaupunkivisiomme pitempi … Read more

MET-raportti: Kohdealueet

Kohdealueet ja muutamia kriittisiä huomioita   Kaupunkivisiomme perusteella tutkimme kohdealueillamme yhdyskuntarakenteellisa ja arkkitehtonisia piirteitä. Johtoajatuksemme tutkimuksessa on, että tehokkaan urbaani rakentaminen voi luoda edellytyksiä ekologisesti kestävälle ja sosiaalista toimivuutta edistävälle kaupunkikulttuurille. Emme väitä, että tehokas tai urbaani rakentamistapa sinänsä takaisi sen enempää ekologisen kuin sosiaalisenkaan toimivuuden saavuttamista. Tässä emme puutu kaikkiin kaupunkivisiossa esillenostamiimme kaupunkisuunnittelun ja … Read more

MET: Utopiat – osa1

Pauli Saloranta (utopia lähetetty s-postitse  ennen ensimmäistä tapaamista) (Kaupunkiutopiani mukainen kaupunki on:) –tunnistettavasti itsensä näköinen, erilainen kuin muut –tiiviin ja avaran rytmi miellyttävä –kunnon kävelykeskusta –kaunis kaikkina vuodenaikoina –lyhyt matka sekä oopperaan, kirjastoon, merelle että metsään –turha melu minimoitu, vaikka kaupungin äänet ovatkin kiihottavia –ei liian suuri eikä liian pieni eikä liian keskikokoinen 🙂 –tarpeeksi vaihtoehtoja … Read more

METROPOLISTA IDENTITEETTIYTIMIIN

Panu Lehtovuori, arkkitehti SAFA, tutkija TKKpanu.lehtovuori [at] hut.fi Jokaisesta kunnianhimoisesta suunnitelmasta jää elämään yksi tai muutama ajatus pitkään, paljon yli suunnitelman tekijöiden ajatteleman aikahorisontin. J. A. Ehrenströmin 1810-luvulla hahmottelemaa kolmen mereen päättyvän bulevardin kaupunkirunkoa täydennetään ja jatketaan edelleen niin Katajanokan, Länsisataman kuin Töölönlahden suunnittelussa. Eliel Saarisen vuonna 1918 esittämä näkemys seutuistuvasta Helsingistä ei ole vieläkään … Read more