1. Dodo kokeilee, kouluttaa ja kommunikoi
Dodo on suomalainen ympäristöjärjestö, joka uskoo ympäristöongelmien ratkeavan vain, jos niiden ratkaisemisesta tulee kiinnostavaa, houkuttelevaa ja mielekästä jokaiselle. Dodon toiminnalle on tyypillistä tarttua yhteistyöehdotuksiin ja kehittää toimintaa vuoden mittaan siihen suuntaan, mihin jäsenistö sitä vie.
Dodo keskittyy globaaleihin ympäristöongelmiin, mutta näkee ratkaisut ihmisten arjessa. Tulevien vuosikymmenten muutokset näkyvät niin kulutustavoissamme kuin osallisuudessamme yhteiskunnallisten asioiden hoitamiseen. Dodon tavoitteena on kääntää kaupungistumiskehitys ratkaisuksi globaaleihin ympäristöongelmiin ja motivoida ihmisiä tekemään ratkaisuja itse.
Dodolaisen vaikuttamisen ydin on usko kansalaisten kykyyn olla osa ratkaisuja. Vaikka poliittiset päätökset ja lainsäädäntö muuttavat asioita tehokkaasti, ei päätöksiä tapahdu, elleivät kansalaiset luo tilausta päätöksille. Dodo rakentaa pohjaa suurille, ihmisten arkisia käytäntöjä laajasti muokkaaville yhteiskunnallisille muutoksille. Vaikuttaminen perustuu Dodossa kolmelle toimintamuodolle: toimintaan innostaviin kokeiluihin, oivalluksia synnyttäviin koulutuksiin sekä verkostojen rakentamiseen.
Kokeilut antavat suuntaa tulevaisuudelle. Tulevaisuus rakentuu ihmisten mielissä nykyisistä ja menneistä kokemuksista. Jos jotain on ollut jo olemassa, on helpompaa ajatella sen olevan myös osa huomista. Uusien asioiden synnyttäminen vaatii kokeiluja: kokeileminen osoittaa, että uudet ratkaisut ovat muutakin kuin puheita ja ideoita. Kokeilu tekee ajatuksesta jotain, josta ihmisten on helppo kertoa ja rakentaa suurempia suunnitelmia. Siksi Dodo on aktiivinen kokeilujen synnyttäjä. Kokeilut ovat myös osa tehokasta viestintää.
Koulutus auttaa oivaltamaan mahdollisuuksia muutokseen. Koulutuksen merkitystä yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisuissa on vaikea kyseenalaistaa. Muutos ei etene ellei ihmisille kartu riittävästi tietoa haasteiden laajuudesta ja mahdollisista seurauksista sekä ratkaisujen tuomista eduista ja haitoista. Tietoa ei kerrytetä enää vain muodollisen, asiantuntijalta oppijalle -tyyppisen koulutuksen kautta. Siksi Dodo etsii uusia tapoja kouluttaa ihmisiä oivaltamaan oman roolinsa globaalien ympäristöongelmien ratkaisemisessa.
Verkostot levittävät muutoksen laajalle. Globaalit ympäristöongelmat eivät kunnioita maantieteellisiä rajoja tai aitoja organisaatioiden ja sektorien välillä. Uudet ratkaisut syntyvät vain yhdistelemällä eri toimijoiden taitoa, intoa ja muita resursseja. Verkostomainen toiminta auttaa rakentamaan uskoa yhdessä tekemiseen ja siihen, että tärkeiden asioiden toteuttaminen voi laajentua pienestä porukasta suurempaankin joukkoon. Dodo tekee aktiivisesti yhteistyötä erilaisten toimijoiden kanssa antaakseen kipinää uudenlaisille ratkaisuille. Verkostojen kokoamisessa viestinnällä on tärkeä rooli.
Edempää löydät lisää tietoa Dodon toiminnasta vuonna 2013 sekä toiminnan yhteyshenkilöistä. Tervetuloa ideoimaan, rakentamaan, eksymään ja löytämään inspiroivassa seurassa!
Vuosi 2013 on omistettu M-koon ympäristöteoille
Ympäristökeskustelu on huomattavasti muuttunut viimeisen viiden vuoden aikana. Suuri osa nuorista kaupunkilaisista – Dodon ydinkohderyhmästä – pitää tärkeänä ja tietää tapoja huomioida ympäristöä omassa arjessaan.
Globaalin ympäristön tila ei kuitenkaan vielä ole parantunut. Siksi nuorilta kaupunkilaisilta on vaadittava suurempia tekoja kuin pyöräilyä, jätteen lajittelua ja ympäristöystävällistä kuluttamista. Dodon hankkeet ovat esimerkkejä M-koon ympäristöteoista. Vastaavanlaisia jokainen voi itse käynnistää omassa ympäristössään.
Teknologia, politiikka tai kuluttajat eivät voi ratkaista globaaleja ympäristöongelmia, elleivät hyvät konseptit leviä. Hyviä tuotteita, palveluja, teknologisia ratkaisuja ja konsepteja on olemassa paljon, mutta niiden levittämiseksi tarvitaan työtä.
Vuonna 2013 etsimme lisää ihmisistä lähteneitä ratkaisuja ja aktiivisia tekijöitä niiden takana. Etsimme kaupunkien pihoilta, kellareista, verstaista tai työhuoneilta porukoita, joiden ideoiden ja esimerkin olisi syytä levitä oman piirin ulkopuolelle. Näiden pellepelottomien ideoiden kehittämiseen Dodo tarjoaa rohkaisua, areenoita, osaamista, innostuneita ihmisiä ja käytännön työkaluja.
Projektien etsinnässä, vahvistamisessa ja esittelemisessä hyödynnetään Dodon vahvuuksia ja nykyisiä toimintamalleja sekä kokeiluita; erikokoisille yleisöille järjestettäviä tapahtumia kuten Dodo-keittiöitä, yleisötapahtumia, sekä avointa ja rohkaisevaa oppimisympäristöä.
Yleistietoa Dodo ry:stä
Dodo ry on perustettu vuonna 1995 alunperin nimellä Dodo –Tulevaisuuden elävä luonto ry. Vuonna 2006 yhdistyksen virallinen nimi lyheni Dodo ry:ksi.
Dodo toimii Suomessa seitsemällä kaupunkiseudulla: Helsingissä, Jyväskylässä, Tampereella, Turussa, Lahdessa, Mikkelissä ja Kuopiossa.
Jäseniä yhdistyksellä oli lokakuussa 2012 noin 300. Dodon sähköpostilistoilla ja Facebookissa toimintaa seuraa yhteensä noin 3 000 ihmistä.
Dodossa on toimintaa kaikenikäisille. Monet toimintamuodot keskittyvät koulu- ja opiskeluikäisiin nuoriin ja nuoriin aikuisiin.
Dodolla ei ole Suomessa pysyviä palkattuja työntekijöitä.
Yhdistyksen toimitila sijaitsee Helsingin Kruununhaassa osoitteessa Vironkatu 5.
Dodo on Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepan, Suomen Liikenneliiton ja Siemenpuusäätiön jäsen, joista kahden jälkimmäisen hallituksessa järjestöllä on edustus.
Dodo on osakkaana Ekokauppa Ruohonjuuri Oy:ssä, A-Star Oy:ssa, OmaOma Oy:ssä, Lumituuli Oy:ssä sekä Otavan Opiston Osuuskunnassa.
2. Kokeilut: M-koon ympäristöteot
Kaupunkiryhmä: Kolmikantamalli ja kaupunkikokeiluja
Kaupunkiryhmässä on Dodon perustamisesta lähtien pohdittu kaupunkitilan ja infrastruktuurin yhteyttä sosiaaliseen ja ekologiseen elämäntapaan. Kaupunkiryhmässä käydään hyvää kaupunkia ruotivia keskusteluita ja kehitetään sitä edistäviä toimintamuotoja. Kaupunkiryhmän toiminta on Dodon tukijalka, joissa dodomainen ajattelu on kehittynyt perustavanlaatuisella tavalla.
Vuonna 2013 Dodon kaupunkiryhmä panostaa verkostoitumiseen. Kaupunkisuunnitteluun, -kehitykseen ja -kulttuuriin pureutuvia kansalaisryhmiä on aivan viime vuosina syntynyt runsaasti. Dodon pitkän linjan kokemus aiheiden käsittelystä sekä teoreettisesti että käytännöllisesti luo hyvät mahdollisuudet tuoda yhteen eri kansalaisaktiiviryhmiä. Edelleen on tarkoitus yhdessä eri ryhmien kanssa luoda luottamus- ja virkahenkilöiden kanssa kolmikantamalli jossa tahot luovat uusia tapoja kehittää kaupunkia.
Toimivaa kolmikantamallia voidaan levittää muihinkin kaupunkeihin ja siten aktivoida mm. Jyväskylässä, Mikkelissä, Kuopiossa ja Oulussa virinnyttä uutta kaupunkitoimintaa. Dodon erityinen ja luonteva rooli kansalaissektorin joukossa on ekologisesti kestävän kaupungin kokeilujen saaminen osaksi kaupunkien kehitystä.
Kaupunkiryhmän omassa toiminnassa painotetaan jalkautumista kaupunkiin ja ideoidaan mm. vajaakäyttöisten kaupunkitilojen luovaa käyttöä ja kehittämistä.
Kaupunkiryhmän yhteyshenkilö: Jaakko Lehtonen
Rohkean ruoantuotannon vallankumous jatkuu: Kaupunkiviljely
Kaupungit ja ruoka -teemavuonna 2009 kokeiluna aloitettu kaupunkiviljely on saavuttanut suuren suosion ja dodolaiset ovat ilahtuneina seuranneet, miten idea on ottanut tuulta alleen. Uusia, Dodosta riippumattomia kaupunkiviljelmiä on perustettu eri puolille kaupunkia ja Suomea.
Vuonna 2013 Kaupunkiviljelyryhmä organisoituu uudelleen. Toimintaa keskitetään kaupunkiviljelykeskus Kääntöpöydälle. Tiiviimpää yhteistyötä luodaan Helsingin kaupungin toimijoiden kanssa ja uusien esikaupunki- ja taloyhtiöviljelmien fasilitoimiseen panostetaan.
Kaupunkiviljelijät tekevät hankkeissaan yhteistyötä mm. Helsingin kaupungin virastojen ja ruokakulttuuristrategian kanssa. Kokemusten ja ideoiden vaihto Uudenmaan Marttojen, Hyötykasviyhdistyksen, Maatiainen ry:n ja muiden puutarha-alan neuvontatoimijoiden kanssa jatkuu. Viljelijöiden toiminnan tavoitteena on lisätä ekologisesti tuotetun ruoan määrää kaupungissa ja saada ihmiset pohtimaan kuluttamaansa ruokaa. Ennakkoluuloton kokeilukulttuuri mm. ravinnekiertojen sulkemiseksi ja asukasyhteisöjen osallistamiseksi jatkuu.
Dodon pienpalstaviljelyalueet Helsingin Kalasatamassa ja Tukkutorilla jatkavat toimintaansa yli kahdensadan viljelijän voimin. Suvilahteen perustetaan uusi pienpalsta-alue, jolloin seudusta alkaa muodostua viljelyalueiden keskittymä. Läheinen Vallilan asukasviljelmä jatkaa asukkaiden voimin, samoin Nuorisokeskus Hapen parvekeviljelmä. Dodon kaupunkiviljelijät ovat osallistuneet näiden käynnistämiseen.
Kaupunkiviljelyn suosio on valtakunnallisesti kasvamassa. Käymme 2013 edelleen neuvomassa aiheen tiimoilta eri puolilla Suomea. Tampereen yliopiston alueella oleva Dodon viljelmä jatkaa toimintaansa ja tutkii viljelykiertoa pienpalstaolosuhteissa.
Kaupunkimehiläistarhaus kasvattaa suosiotaan. 2013 teemme yhteistyötä Stadin tarhaajat ja hunajafrendit ry:n kanssa.
Vuonna 2013 perustetaan kymmeniä uusia kerrostalopihaviljelmiä ja yhdestä kolmeen uutta kaupunkiviljelmää yhteistyössä kaupungin kanssa. Kaupunkiviljelyä edistetään myös kouluttamalla kaupunkiviljelyneuvojia, löytämällä viljelyhankkeisiin uusia yhteistyökumppaneita, kuten kouluja, päiväkoteja, vanhainkoteja, kirjastoja sekä seurakuntia. Toteutamme kaupunkiviljelyyn liittyvää tiedotusmateriaalia yhdessä Helsingin kaupungin Lähiöprojektin kanssa. Kaupunkiviljely.fi -sivustoa uudistetaan alkuvuonna.
Hankkeiden rahoituspohjaa laajennetaan. Luomme kaupunkiviljelyvision, joka on tarkoitus saada osaksi Helsingin kaupungin ympäristötoimen ja ruokakulttuuristrategian tavoitteita. Osana visiota ehdotamme, että Helsingin kaupungin tulisi palkata ainakin yksi henkilö Helsingin kaupungin kaupunkiviljelystrategian kehittämiseen osana ruokakulttuuristrategiaa.
Kaupunkiviljelijöiden yhteystiedot: 046-532 9526,
Kääntöpöytä: Kaupunkiviljelytoiminnan veturi Pasilan ratapihalla
Vuonna 2012 Pasilan ratapihalle, vanhalle veturinkääntöpöydälle rakennettu Kaupunkiviljelypuutarha Kääntöpöytä sai hyvän vastaanoton. Koko viljelykauden ajan tekemistä, toimintaa ja kävijöitä riitti. Kääntöpöytä onkin Dodon kaupunkiviljelytoiminnan keskus ja veturi vuonna 2013. Viljelyn ja kahvilatoiminnan lisäksi paikalla järjestetään esimerkiksi erilaisia yleisötapahtumia, luomubrunsseja ja koulutuksia.
Yhteistyötä jatketaan kaupungin, yritysten, eri ekologisen ruoantuotannon ja jalostuksen sekä ekotehokkaan rakentamiseen ja energiantuotannon ammattilaisten, asukasyhdistysten ja muiden pasilalaisten toimijoiden, viljelyharrastajien ja tapahtumanjärjestäjien kanssa.
Toiminnan rahoitus ja resurssit perustuvat jo alkaneeseen kaupalliseen toimintaan (ravitsemus- ja tilanvuokraustoiminta), yhteistyöyritysten rahoitukseen (mm. ravinnekiertokokeilut) sekä yleishyödylliseen rahoitukseen (vapaaehtoistyön koordinointiin).
Kääntöpöydällä kiteytyy kaupunkiviljelyn monimuotoisuus. Se on asukas- ja vapaaehtoistoimintaa sekä vihreän talouden mallien ja ruoantuotannon suljetun ravinnekierron kehittämistä.
Kääntöpöytä paikkana ja tilana tarjoaa uniikit puitteet ja näkyvyyttä myös moneen muuhun Dodon ja sidosryhmien toimintaan.
Lisätietoja: www.kääntöpöytä.fi
Kääntöpöydän yhteyshenkilö: Jaakko Lehtonen
Kestävää kulutusta: Tuunaamo
Pienissä asunnoissa asuvat kaupunkilaiset kaipaavat ajoittain tilaa, jossa he voivat nikkaroida kuntoon murtuneen tuolinjalan, lyhentää housunlahkeet ja värjätä kulahtanutta kangasta. Moni korjaa, virittää ja tuunaa mieluummin kuin heittää pois.
Tähän tarpeeseen Dodo verkostoineen haluaa perustaa Tuunaamon. Tuunaamo on paikka, jossa on tarvikkeita ja osaavia ihmisiä, joiden avulla vanhasta tulee uutta ja tarpeettomasta hyödyllistä. Kulutuksen vähentäminen, yhdessä tekeminen ja uuden oppiminen ovat Tuunaamon keskiössä. Tuunaamo voi olla lyhyt projektiluontoinen aloite tai siitä voi tulla pysyvä osa kaupunkia.
Vuoden 2013 aikana viime vuonna syntyneitä yhteistyöverkostoja vahvistetaan mm. Kierrätyskeskuksen, Kierrätystehtaan, Ilmastoinfon, Keskustakirjaston, Trashlabin, Pukuhuoneen, Taito Uusimaa ry:n, Uudenmaan Marttojen kanssa. Tuunaamo tukee meneillään olevia vastaavia hankkeita, kuten Torikortteleihin suunniteltua ompelukahvilaa.
Tuunaamon yhteyshenkilö: Saija Vuola
Kestävät elinkeinot torjuvat aavikoitumista: Sinsibere-hanke Malissa
Aavikoituminen ja maaperän köyhtyminen on yksi merkittävimmistä globaaleista ympäristöongelmista, joka uhkaa huomattavaa osaa ihmiskunnasta. Aavikoitumisella on yhteys monien kehitysmaiden köyhyysongelmaan ja vahvat kytkökset ilmastonmuutokseen.
Dodon kasvattaa tietopohjaa aavikoitumisesta sosiaalisena ja yhteiskunnallisena kysymyksenä. Asiantuntijuuden kehittäminen edellyttää hanketoiminnan lisäksi myös osallistumista kansainvälisiin verkostoihin ja oman toimintamallin esittelemistä kansainvälisesti.
Dodon Sinsibere-hanke tekee ympäristötyötä Malissa, Länsi-Afrikassa. Hankkeen tavoitteena on torjua aavikoitumista tukemalla maaseutukylien naisia siirtymään polttopuun myynnistä luonnonympäristön kantokykyä vähemmän rasittaviin elinkeinoihin. Ulkoministeriön jatkorahoitus hankekaudelle 2013–2015 on vielä varmistumatta, minkä vuoksi hankkeessa varaudutaan kahteen eri tilanteeseen. Sekä sellaiseen, jossa jatkorahoitusta saadaan, sekä siihen että rahoitusta ei myönnetä.
Jos jatkorahoitusta saadaan, vuonna 2013 aloitetaan hankkeen viimeinen kolmivuotiskausi. Hankesuunnitelma tehtiin vuoden 2012 aikana Dodon Sinsibere-ryhmän, Sinsibere-osuuskunnan ja malilaisen yhteistyökumppanin MFC Nyetaan kesken. Viimeisessä hankevaiheessa pyritään varmistamaan maaseutukylien naisten muodostaman Sinsibere-osuuskunnan taloudellinen kannattavuus ja antamaan osuuskunnan toimijoille välineitä innostaa ja tukea alueidensa asukkaita kestävään metsien käyttöön. Samanaikaisesti tehtävien ja osaamisen siirtoa hanketyöntekijöiltä osuuskunnan toimijoille vahvistetaan.
Jos jatkorahoitusta ei saada, pyritään varmistamaan Sinsibere-osuuskunnan toiminnan jatkuvuus yhteistyössä Malin yhteistyökumppanin MFC Nyetaan kanssa. Hankkeelle jo kerätty omarahoitus suunnataan tukemaan Sinsibere-osuuskunnan itsenäistymisprosessia ja tukea jatketaan yhteydenpidon muodossa sekä varmistamalla nykyisten kauppasuhteiden jatkuvuus Suomessa.
Sinsibere-toiminta Suomessa
Dodon Sinsibere-ryhmä jatkaa toimintaa Sinsibere-hankkeen seurannan, varainkeruun ja tiedotuksen parissa. Kolmivuotisen hankerahoituksen varmistuttua hanke-esitteestä otetaan uusi painos ja aineettomien hankelahjojen kortteihin etsitään uudet aiheet.
Sinsibere-hankkeesta ja sen aihepiireistä tiedotetaan Dodon nettisivuilla sekä hankkeen Facebook-sivulla, jonne tuodaan entistä aktiivisemmin hankkeeseen liittyviä uutisia. Tiedotus- ja varainkeruuyhteistyötä Åbo Akademin ylioppilaskunnan kanssa jatketaan. Hanketiedotusta ja varainkeruuta tehdään lisäksi pitämällä ständiä esimerkiksi Maailman kylässä -festivaaleilla.
Ryhmä seuraa Malin poliittista tilannetta tiiviisti. Jos Pohjois-Malin levottomuudet eivät yllä eteläiseen Maliin, toteutetaan vähintään kolmen viikon pituinen hankeseurantamatka. Vierailulla tarkastellaan osuuskunnan kannattavuuden kipukohtia, ylläpidetään yhteistyösuhteita kumppanijärjestöön sekä vahvistetaan tiedonkulkua ja kerätään materiaalia varainkeruuta varten.
Lisäksi ryhmä tukee Sinsibere-osuuskunnan kauppasuhteita Suomeen koordinoimalla karitetuotteiden kuljetuksia, etsimällä uusia asiakkaita ja levittämällä sanaa Suomessa myytävistä Sinsibere-tuotteista.
Sinsiberen yhteyshenkilö: Heidi Leino
Vahvoja kyläyhdistyksiä ja ympäristönsuojelua: Tany maitso Madagaskarilla
Vuodesta 2007 Dodon kehitysyhteistyöhanke Tany maitso on auttanut maailman köyhimpiin kuuluvia viljelijöitä Madagaskarilla. Hanke tukee kestäviä elinkeinoja suojelualueiden reunavyöhykkeen kylissä ja pyrkii samalla suojelemaan sademetsiä. Koska vielä on epävarmaa tuleeko hankkeelle kolme vuotta jatkorahoitusta ulkoministeriöltä, hankkeelle on tehty kaksi erillistä toimintasuunnitelmaa vuodelle 2013. Jos rahoitusta tulee, toiminta jatkuu vuosina 2013–2015. Mikäli jatkorahoitusta ei saada, toiminta jatkuu huhtikuuhun 2013. Molemmat suunnitelmat keskittyvät exit-vaiheeseen, jolloin vastuuta siirretään yhä enemmän Madagaskarin toimijoille ja suora materiaalinen tuki kyläyhdistyksille lopetetaan.
Hankeseminaari järjestetään Madagaskarilla huhtikuussa. Se tulee toimimaan joko loppuseminaarina tai väliarviontiseminaarina, riippuen jatkorahoituksesta. Paikalle kutsutaan edustajia kaikista hankekylistä, kaikki Madagaskarin hanketyöntekijät, edustajia Suomesta sekä nykyisiä että mahdollisesti tulevia yhteistyökumppaneita Madagaskarilta. Seminaarin tarkoitus on jakaa tietoa hankkeen tuloksista ja opituista asioista ja mahdollisesti tuoda lisää tietoa jatkohankkeen kehittämiseen.
Jos lisärahoitusta saadaan, vuonna 2013 aloitetaan uusi toimintatapa viljelyn ja yhdistystoiminnan muun materiaalisen tuen suhteen. Yhdistykset voivat saada hankkeelta materiaalia itse valitsemaansa toimintoon vain, jos suurin osa panoksesta tulee yhdistykseltä itseltään. Yhdistysten on ollut tarkoitus kerätä rahaa vihannesviljelyn ja mehiläisviljelyn avulla, jotta ne tässä vaiheessa voivat investoida uusiin tai olemassa oleviin toimintoihin. Myös viljelytuotoksista kerätyt siemenpankit ovat olennainen osa jatkohanketta.
Toinen tapa siirtää osaamista Madagaskarille on paikallisten opiskelijoiden palkkaaminen työharjoittelijoiksi. Suunnitteilla on kahden opiskelijan palkkaaminen tekemään markkinatutkimusta hankealueille. Tarkoituksena on antaa opiskelijoille työkokemusta ja saada tietoa paikallisista markkinoista kylien tuotteiden myyntiä varten.
Kolmas suunniteltu toiminto on kotoperäisten puiden istutuksen jatkaminen. Hankkeessa on aikaisemmin istutettu nopeasti kasvavia käyttöpuita, kuten eukalyptusta. Kotoperäisiin puihin päästiin siirtymään vasta edellisen hankekauden loppuvaiheessa, minkä vuoksi puuntaimia ja materiaalia istutukseen tuodaan kyliin vielä vuonna 2013.
Seurantamatkoja Suomesta tehdään vain yksi vuodessa ja myös Madagaskarilla työskentelevän koordinaattorin ja sihteerin matkoja kyliin vähennetään kahteen vuodessa.
Jos jatkorahoitusta ei saada, hanke jatkaa toimintaansa huhtikuun seminaariin saakka ylijääneellä rahoituksella. Tarkoituksena on jatkaa koordinaattoreiden ja maatalousteknikoiden tarjoamaa tukea hankekylille. Siemeniä tai muuta materiaalista tukea ei anneta, vaan kylien yksilölliseen koulutuksen ja neuvonnan tarpeeseen keskitytään. Neuvotteluja hankealueiden paikallishallinnon kanssa käydään, jotta ne ottaisivat jatkossa vastuun kyläläisten neuvonnasta. Seminaarin lisäksi seurantamatkoja Suomesta Madagaskarille ei enää tehdä.
Toiminnan kehittäminen Suomessa
Suomessa tullaan panostamaan erityisesti uusien aktiivien rekrytointiin, ja uusien ilta järjestetään jo alkuvuodesta. Kaksi koordinaattoria jatkaa vapaaehtoisryhmän johtamista ja yhteydenpitoa Madagaskarille. Koordinaattoreiden työtuntimäärää vähennetään jatkokaudella.
Tiedottamista jatketaan Dodon kotisivujen, Facebookin, blogin sekä muiden mahdollisten tiedotusvälineiden kautta. Blogissa tiedotetaan aktiivisesti hankkeen vaiheista ja Madagaskarin tapahtumista. Hankkeeseen liittyviä artikkeleita julkaistaan kotisivuilla.
Tany Maitso -ryhmä osallistuu festivaaleihin ja Dodon tapahtumiin, joissa edistetään tiedotusta ja varainkeruuta. Hankkeen ollessa loppuvaiheessa sen tuloksista tiedotetaan myös Suomessa.
Tany Maitson yhteyshenkilöt: Ulrika Långstedt ja Anna-Leena Myllylä
3. Koulutukset synnyttävät oivalluksia
Uusien näkemyksien synnyttäminen ja juurruttaminen sekä ihmisten vaikuttamiskykyjen kehittäminen on Dodon ydintoimintaa. Dodossa ympäristökasvatusta suunnataan niin ammattilaisille kuin amatööreillekin. Ilmari-kouluvierailut, ympäristötoimintapäivät ja Ympäristövaikuttamisen perusteet -kurssi jatkavat hyväksi havaittuina konsepteina. Niissä keskustellaan nuorten kanssa yhteiskunnallisen vaikuttamisen keinoista.
Dodon järjestämissä tapahtumissa herätetään keskustelua kaupunkilaisista ympäristöratkaisuista niin monikymmenpäisen järjestäjäryhmän kuin suuren yleisönkin kanssa. Pienemmissä työpajoissa käsitellään dodolaisille tärkeitä teemoja erilaisten kokoonpanojen kera. Luvassa on myös uusia oppimisen tilaisuuksia. Dodo etsii myös uudenlaisia yhteistyön muotoja menemällä mukaan esimerkiksi Prototyyppi Helsinki -projektiin. Haluamme oppia uusia toimintatapoja ja vahvistaa Dodon roolia muutoksen generaattorina.
Osallistavaa oppimista: Asumismessut 2013 avaa ovet vähähiilisiin koteihin
Kaupunkilaisten hiilijalanjälki muodostuu asumisesta, liikkumisesta ja ruoasta. Tänä vuonna Dodo keskittyy asumisen synnyttämän hiilijalanjäljen pienentämiseen liittyvään problematiikkaan avoimella ja hauskalla tavalla.
Asumismessut 2013 on tapahtuma, jossa Dodo vie kaupunkilaiset koteihin, joissa elämä on vähähiilistä ja nautinnollista. Niissä tavaroita ja tiloja lainataan ja sisäpihat ovat mielekkäässä käytössä ja niissä on vähemmän lämmitettäviä kuutioita.
Asumismessujen aikana kaupunkilaiset pääsevät tutustumaan erilaisiin koteihin, kerhotiloihin ja sisäpihoihin joko paikan päällä tai verkkosivujen kautta.
Asumismessujen kohderyhmää ovat ympäristöasioista kiinnostuneet nuoret ja nuoret aikuiset kaupunkilaiset. Verkkosivut tuovat tapahtuman tutuksi myös niille, jotka eivät itse pääse paikan päälle. Suunnitteilla on myös sisältöyhteistyö eri lifestyle-lehtien kanssa. Tapahtuman ennakkomarkkinointi tavoittaa tätäkin laajemman joukon ihmisiä katutilassa, verkkoympäristössä ja tapahtumissa jaettavan materiaalin kautta.
Asumismessujen yhteyshenkilö: Lotta Suistoranta
Tekijöiden työkalut: vertaisoppimisen ja -opettamisen pajat
Dodossa muodostetaan ryhmiä, jotka tuottavat sisältöä ja tekevät löydetyistä ideoista ja aihioista totta. Ihmiset motivoituvat eri tavoin ja siksi Dodo tarjoaa monipuolista toimintaa, joka on samalla jäsenistön sisäistä koulutusta.
Dodo kouluttaa toimijoitaan kutsumalla yhteiskunnallisen muutoksen ja tekijyyden asiantuntijoita keskustelemaan sekä sisäisissä koulutustilaisuuksissa että kaikille avoimissa opintopiireissä. Fasilitoidut opintopiirit mahdollistavat sekä aiheen syvemmän että systemaattisemman käsittelyn. Opintopiirejä järjestetään myös etäneuvotteluyhteyksin yhteistyössä Otavan Opiston kanssa, jolloin niihin pystyy osallistumaan maantieteellisestä sijainnista riippumatta.
Sisällöllisen käsittelyn lisäksi kiinnitetään huomiota toiminnan taitoihin: Kaupunkien tekijöiden työkalut -koulutussarjassa pureudutaan budjettien ja hankesuunnitelmien tekemiseen, yhteistyökumppaneiden yhteensaattamiseen, videoimiseen ja yleisölle esittelemiseen. Viestintäkoulutukselle annetaan erityistä painoarvoa. Koulutukset ovat vertaisoppimiseen perustuvia tapaamisia, jotka auttavat projektien käynnistämisessä, levittämisessä ja esittelemisessä.
Ilmastotietoa verkossa: ilmasto.org
Ilmasto.org-sivusto tarjoaa luotettavaa, popularisoitua tietoa
ilmastonmuutoksesta niin luonnontieteellisestä ilmastotieteen näkökulmasta
kuin yhteiskunnallisesta ilmastopolitiikan
näkökulmastakin. Taustatietoartikkelien lisäksi ilmasto.org julkaisee
asiantuntijapuheenvuoroja sekä tarjoilee blogiraportteja YK:n
ilmastokokouksista. Sivustolla on oma osio kouluille, osiosta löytyy
ilmastokasvatusmateriaalia oppitunneille ja myös nuorille omatoimiseen
tiedonetsintään.
Jos sivusto saa hakemansa hankerahoituksen, vuonna 2013 sivustolla
toteutetaan kehittämishanke, jonka myötä sivuston vaikuttamis-osio
uudistetaan ja sivustolle rakennetaan entistä laajempaa kouluille
suunnattua materiaalipakettia. Hankerahoituksen turvin on tarkoitus
päivittää sivuston sisältöä, kehittää sosiaalista median hyödyntämistä
ilmastoviestinnässä aikaisempaa tehokkaammin ja selvittää aktivismia ja
taidetta yhdistäviä toimintamuotoja. Sivuston tilijärjestönä vuonna 2013
toimii Tekniikka elämää palvelemaan ry. Sivuston taustalla on seitsemän
suomalaista kansalaisjärjestöä: Dodo, Greenpeace Finland, Luonto-Liitto,
Maan ystävät, Suomen luonnonsuojeluliitto, Tekniikka elämää palvelemaan ja
WWF Suomi.
Ilmasto.org -yhteyshenkilö: Tea Tönnov
Ympäristövaikuttamisen perusteet -kurssit
Dodo on järjestänyt Ympäristövaikuttamisen perusteet -kursseja vuodesta 2004. Kurssiryhmä kuulee useiden tapaamiskertojen aikana alustuksia, joissa monenlaiset toimijat kertovat omista vaikuttamiskokemuksistaan ja avaavat ympäristövaikuttamisen erilaisia mahdollisuuksia.
Alustajina on sekä pitkän linjan dodolaisia että muita vaikuttajia kansalaisaktiiveista virkamiehiin. Alustusten sekä keskustelun kautta kurssin osallistujat tutustuvat laajaan kirjoon erilaisia vaikuttamiskeinoja, voivat vertailla niitä keskenään ja löytää itselleen mielekkäitä vaikuttamisen keinoja. Kursseilla toteutetaan myös mahdollisuuksien mukaan erilaisia osallistavia kurssitehtäviä sekä yhteinen kurssityö, jonka kautta osallistujat saavat käytännön kosketusta erilaisiin vaikuttamisen muotoihin.
Vuonna 2013 järjestetään pidempi kurssi sekä keväällä että syksyllä ja tilanteen mukaan lisäksi intensiivikursseja. Kursseja on tarkoitus järjestää sekä Helsingissä että muilla paikkakunnilla.
YVP-kurssin yhteyshenkilö: Pauliina Jalonen
Dodon keittiössä on matala kynnys
Dodo-keittiö on tilaisuus, jossa on matala kynnys ja hyvä tunnelma. Siellä isommat ja pienemmät ilmiöt ja taidot tulevat puiduiksi ja jaetuiksi. Dodo-keittiöissä niin uudet ja vanhat dodot, Dodon toimintaryhmät kuin kiinnostavat ulkopuolisetkin tutkiskelijat jakavat oppimiaan tietoja, taitoja ja ideoita, ja tapaavat niistä innostuneita. Dodo-keittiöt ovat hyvä tapa tutustua asioihin, joita Dodo pitää tärkeänä. Ne ovat myös hyvä paikka tulla mukaan Dodon toimintaan. Dodo-keittiöitä järjestetään vuoden 2013 aikana 1–5 kertaa. Kääntöpöytä mahdollistaa tapahtuman järjestämisen muuallakin kuin Dodon toimistolla.
Dodo-keittiöiden yhteyshenkilö: Merja Nevala
Keskustelu- ja lukupiirit
Perinteinen keskustelu- ja lukupiiritoiminta jatkuu vuonna 2013. Keskustelupiireissä osallistujat keskittyvät tiettyyn teemaan tai rajatumpaan aiheeseen, jota käsitellään lukemalla kirjallisuutta ja keskustelemalla siitä. Keskustelupiirit tarjoavat osallistujille syventymistä ympäristöaiheisiin ja oppimisen kokemuksia. Mielenkiintoiset keskustelut ja pohdinnat ovat osa ratkaisua; uusia tapoja ympäristöongelmien ratkaisemiseen ei synny ilman perustavanlaatuista pureskelua. Vuonna 2013 keskustelupiirejä järjestetään jäsenistön kiinnostuksen mukaan.
Kirjallisuuden luontokäsityksiä Dodossa on pohdittu pitkään ja lukupiirit jatkuvat edelleen sekä Helsingissä että Turussa. Helsingin lukupiiri kokoontuu pääsääntöisesti yksityiskodeissa tai Dodon toimistolla. Turun lukupiiri kokoontuu kuukausittain Turun Kirjakahvilassa. Tapaamisissa keskustellaan mielenkiintoisesta, jollakin tapaa ihmisten luontosuhdetta luotaavasta teoksesta, joka voi olla proosaa, lyriikkaa tai asiatekstiä.
Kirjallisuuden luontokäsityksien Helsingin yhteyshenkilö: Aino Rajala
Kirjallisuuden luontokäsityksien Turun yhteyshenkilö: Saana Rusi
Ekskursiot ja kaupunkikävelyt
Dodo järjestää kaikille avoimia retkiä ja kävelyjä. Keväällä 2013 suunnitellaan tutustumismatkaa eurooppalaiseen kaupunkikulttuuriin. Matkalla tutustutaan paikalliseen ympäristötoimintaan ja kaupungin liikennesuunnitteluratkaisuihin sekä tiiviin kaupungin ylivoimaisuuteen. Kaupunkia eri näkökulmista tutkivia kaupunkikävelyjä järjestetään eri Dodo-paikkakunnilla.
Kaupunkikävelyjen yhteyshenkilö: Lotta Suistoranta
Ympäristötoimintapäivät – Miljöaktionsdagarna
Dodo osallistuu Natur och Miljön ja Luonto-Liiton järjestämään viikonlopun mittaiseen ympäristökasvatustapahtumaan järjestämällä työpajan ympäristövaikuttamisen taidoista. Dodo myös viestii tapahtumasta omissa verkostoissaan.
Ympäristötoimintapäivien yhteyshenkilö: Tea Tönnov
Ilmari innostaa nuoret toimimaan ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi
Ilmari-kouluvierailut tukevat ja kannustavat nuoria hahmottamaan omia vaikuttamismahdollisuuksiaan yhteiskunnassa sekä toteuttamaan omia projektejaan. Kouluille tarjotaan kahdenlaisia kouluvierailuja, joissa toisessa esitellään teoreettisemmin ilmastonmuutosta sekä mahdollisuuksia sen hidastamiseen, ja toisessa keskitytään tukemaan nuorten omia ilmastonmuutosaiheisia projekteja. Kouluvierailuita tehdään noin 200.
Hankkeen viesti on, että ilmastonmuutos on globaali ongelma, jonka ratkaisemiseksi työskennellään eri puolilla maailmaa. Globaalin Etelän ja Pohjoisen ihmiset ovat tasavertaisia toimijoita, vaikka ilmastonmuutoksen seuraukset vaikuttavatkin eniten köyhimpiin. Ilmastonmuutoksen ratkaisemisessa tarvitaan kaikkien ihmisten panosta ja nuoret ovat tässä tärkeässä roolissa.
Ilmastokasvatusta kehitetään erillisessä, 2012 käynnistyneessä, hankkeessa. Tutkimusryhmän kehittämiä ideoita kokeillaan kouluissa ja kehitetään edelleen läpi vuoden. Hanketta kommentoivat kasvatustieteen asiantuntijat. Hanketta rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö ja sitä hallinnoi Nuorten Akatemia.
Kouluvierailuita toteutetaan edelleen yhteistyössä Maan ystävien, Luonto-Liiton ja Nuorten Akatemian kanssa. Hankkeen talous- ja henkilöstöhallinnosta vastaa Nuorten Akatemia, joten Dodon tilinpäätöksessä hanke ei siksi näy.
Ilmari-hankkeen yhteyshenkilö: Tea Tönnov
Org-päivät kokoaa aktiivitoimijat yhteen
Org-päivät on tärkein ainoastaan Dodon jäsenille suunnattu koulutustapahtuma. Viikonlopun mittainen sessio kokoaa järjestön aktiivitoimijat yhteen. Org-päivät järjestetään vuonna 2013 kahtena viikonloppuna, keväällä ja syksyllä. Org-päivillä rakennetaan uusia ideoita ja toimintamuotoja Dodon toimintaan sekä lisätään toimijoiden tiedollisia ja taidollisia valmiuksia valituista aiheista.
Org-päivien yhteyshenkilö: Merja Nevala
4. Verkostot ja viestintä
Dodo on vahvasti vapaaehtoisorganisaatio. Palkattuja työntekijöitä ei ole lukuunottamatta kehitysyhteistyöprojekteja ja tiettyjä väliaikaisia tehtäviä hoitavia ihmisiä. Tärkeä osa Dodon toimintaa on ihmisten innostaminen tekemään asioita yhdessä. Dodon verkostoon kuuluvat niin henkilöjäsenet, tapahtumissa kohdatut satunnaiset kansalaiset kuin erilaiset suomalaiset järjestötkin. Dodo tekee yhteistyötä myös kuntien, valtionhallinnon ja yritysten kanssa. Verkostoon kuuluu myös yrityksiä, joissa Dodolla on osakkuus.
Dodon toiminta on jäsenmääräänsä suurempaa. Tärkeä osansa tässä on Dodon toiminnan avoimuus eri suuntiin. Dodo on ajatusten hiekkalaatikko, jossa uudet ideat virtaavat ja kehittyvät. Rohkea suhtautuminen uusien asioiden ja omien ideoidensa jakamiseen kannustaa ja voimaannuttaa osallistumaan oman ympäristön kehittämiseen, globaalien ympäristöongelmien ratkaisemiseen ja järjestön kehittämiseen.
Etenkin jäsenille haluamme tarjota kokemuksen vahvasta mukana olemisesta ja mahdollisuudesta vaikuttaa ja käynnistää toimintaa. Dodo haluaa myös yllättää yhdessä tekemisen tavoillaan ja toimii ennakkoluulottomasti erilaisten tahojen kanssa. Näin rakennetaan luottamusta: sinulle tärkeistä asioista välittävät myös monet muut ja siksi ratkaisujen löytyminen on usein helpompaa kuin uskotaan.
Viestinnän yhteyshenkilö: Merja Nevala
Sisäinen viestintä
Vapaaehtoisorganisaatiossa järjestön sisäisellä viestinnällä on suuri merkitys ja se on kehittämisen kohde. Tärkeitä sisäisen viestinnän välineitä ovat verkkosivusto dodo.org, sähköpostilistat ja sosiaalinen media. Vuonna 2013 sisäistä viestintää kehitetään kouluttamalla jäsenistöä verkkosivuston käytössä ja uudistamalla Dodon sähköistä viikkotiedotusta, sekä ideoimalla uusia keinoja viestien kulkemiseksi. Myös jäsenviestintää uudistetaan. Viestit välittyvät myös yhteisissä tapahtumissa. Dodo järjestää jäsenistölleen vuonna 2013 perinteiset Dodon syntymäpäiväjuhlat sekä pikkujoulut. Myös muun muassa sadonkorjuujuhlat kaupunkiviljelmillä ovat odotettuja yhteenkokoontumisen hetkiä.
Dodo verkossa
Dodon verkkosivu dodo.org esittelee Dodon toimintaa suomeksi ja englanniksi. Verkkosivulle nimitetään verkkokummi, joka opastaa ja jakaa tietoa kotisivun käytöstä. Dodo on aktiivinen myös sosiaalisessa mediassa, kuten Facebookissa, ja sisältöjen jakamisessa haluamme olla entistä virkeämpiä. Dodo.org onkin viritetty toimimaan siten, että sisältöjen jakaminen eri sosiaalisen median palveluihin käy helposti.
Esittelytoiminta vie Dodon festareille
Dodo esittelee toimintaansa ympäri vuoden sekä omissa että ulkopuolisissa tapahtumissa. Kesällä tällaisia ovat mm. Joensuun Ilosaarirock, Faces-festivaali, Alppifest, Skidit festarit ja Maailma Kylässä -festivaali Helsingissä. Toimintaa esitellään etenkin yliopistojen yhteydessä järjestettävissä tapahtumissa. Dodo järjestää talvella avoimien ovien päivän toimistollaan.
Esittelytoiminnan yhteyshenkilö: Anni Kukka
Jäsenyys
Dodon aktiivijäsenistö tapaa keskustelutilaisuuksissa, tapahtumissa ja talkoissa, usein yhdessä aiheista kiinnostuneiden ei-jäsenten kanssa. Niissä vaihdetaan ajatuksia ja luodaan pohjaa tulevalle toiminnalle. Jäsentiedotuksen kivijalkoja ovat sähköposti, sosiaalinen media ja www.dodo.org-sivusto, jotka mahdollistavat myös muilla kuin Dodo-paikkakunnilla asuvien osallistumisen. Jäsenille tuotetaan huolella toimitettuja jäsenkirjeitä sekä toimintasuunnitelma ja kuvitettu toimintakertomus. Vuoden aikana Dodon jäsenille järjestetään tarpeen mukaan koulutustilaisuuksia järjestön toimintaa kehittävistä aiheista. Jäsenistö valitsee vuosittain hallituksen, joka koordinoi Dodon toimintaa. Dodon jäsenyydestä saa jäsenpostien lisäksi järjestön toiminnassa mukana olosta aiheutuvaa mielihyvää.
Haluatko liittyä jäseneksi? Ohjeet siihen www.dodo.org/tule-mukaan
Järjestöjäsenyys ja osakkuusyhteistyö
Dodo on Kehitysyhteistyön palvelukeskuksen Kepan sekä Siemenpuusäätiön jäsen. Dodo on ollut mukana perustamassa Siemenpuusäätiötä, joka jakaa tukea kehitysmaissa toimiville ympäristöjärjestöille ja -hankkeille. Dodolla on edustus sen hallituksessa ja neuvottelukunnassa järjestöllä. Dodo on kannatusjäsen myös Kruununhaan kivijalkayrittäjien Krunikan yrittäjät ry:ssä.
Dodo on osakkaana Ekokauppa Ruohonjuuri Oy:ssä, lainauspalvelu Kuinomaa hallinnoivassa Omaoma Oy:ssä, reilun kaupan erikoisliikettä pyörittävässä A-Star Oy:ssa ja tuulivoimaa tuottavassa Lumituuli Oy:ssä. Dodon hallitus seuraa aktiivisesti Ruohonjuuren sekä Omaoman toimintaa ja Dodolla on edustus Ruohonjuuren hallituksessa. Dodo on myös Otavan opiston osuuskunnan jäsen.