Jyväskylän ydinkeskustan liikennejärjestelyjä ollaan parantamassa. Ympäristöjärjestö Dodo – Tulevaisuuden elävä luonto ry:n Jyväskylän kaupunkiryhmä on jättänyt oman palautteensa ydinkeskustan liikennesuunnitelmaan. Suunnitelmalla tavoitellaan toimivampaa ja viihtyisämpää katuympäristöä muun muassa osoittamalla lisätilaa kevyenliikenteen väylille, luomalla yhtenäinen pyöräilyverkko ja kehittämällä sujuvampia joukkoliikennejärjestelyitä. Näitä tavoitteita pidämme hyvinä.
Mielestämme tärkeä painopiste kaupunkisuunnittelussa on kaupungin keskustan pitäminen elävänä ja viihtyisänä sekä kaupankäynnin että ihmisten keskinäisen kohtaamisen paikkana. Kaupunkien keskustat tulisikin rauhoittaa liialta ajoneuvoliikenteeltä, jotta kaduille jäisi enemmän tilaa ihmisille ja elävälle kaupunkikulttuurille. Haluamme erityisesti kiinnittää huomiota kestävän kehityksen mukaiseen liikenteen kehittämiseen. Toimiva kaupunkikeskusta vähentää liikennetarvetta ja mahdollistaa kevyen- ja joukkoliikenteen osuuden kasvattamisen liikenteen kokonaismäärästä.
Väinönkadun rauhoittaminen kokonaan ajoneuvoliikenteeltä toisi kaivattua lisätilaa ja laajentaisi ”kävelykeskustaa” lisäten samalla alueen viihtyisyyttä. Tervehdimme ilolla myös suunnitelmaa Kauppakadun Kirkkopuiston osuuden rauhoittamisesta ”hidaskatu” -ratkaisulla. Suosittelemme samaa konseptia tutkittavaksi myös Kilpisenkadun kohdalla, erityisesti sen yläpään osalta. Taitavasti suunnitellen lienee mahdollista sovittaa yhteen tarpeellinen ajoneuvoliikenne (huoltoajo tonteille) ja kevytliikenne esim. ajonopeuksia pudottamalla, samalla kuitenkin lisäten jalankulun ja pyöräilyn viihtyvyyttä ja turvallisuutta keskustan kortteleiden alueella.
Pyöräily on suosittu liikkumismuoto Jyväskylässä ja sitä tulee edelleen kehittää yhä vakavammin otettavaksi vaihtoehdoksi etenkin autoilulle. Olennaista tässä olisi, että pyöräily selkeästi erotettaisiin muusta liikenteestä omille laadukkaille väylillensä. Tällä hetkellä ydinkeskustassa pyöräilylle osoitetut väylät ovat lähes poikkeuksetta jalankulun kanssa yhteisillä katuosuuksilla. Tästä sekä katujen kevyelle liikenteelle osoitettujen alueiden kapeudesta johtuen, polkupyöräily ei ole niin sujuvaa ja turvallista kuin olisi toivottavaa. Kävelykadulla pyöräily, erityisesti ruuhka-aikoina, aiheuttaa vaaratilanteita ja laskee kävelykadun yleistä viihtyisyyttä. Pyöräilylle varattua kokonaistilaa tuleekin lisätä. Myös pyöräilijöille tarkoitettuja opasteita tulee kehittää (esim. risteyksiin omat liikennevalot pyöräilijöille), samoin polkupyöräparkkeja, erityisesti kävelykadun tuntumassa.
Joukkoliikenteen kehittämiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota, jotta se kevyenliikenteen ohella olisi varteenotettava vaihtoehto yksityisautoilulle kaupungissa. Suotavaa olisi, että ydinkeskustan liikennesuunnitelmaan liittyvät joukkoliikenteen reittijärjestelyt palvelisivat mahdollisimman hyvin myös käyttöönotettavan uuden matkakeskuksen tarpeita. Linja-autojen pysäkit tulisikin sijoittaa mahdollisimman lähelle matkakeskusta.
Ydinkeskustan liikennesuunnittelun yhteydessä ei tule unohtaa sen vaikutusta ympäröivien alueiden tilanteeseen. Erityisesti suunnitelmien liikenteellisiä, kaupunkikuvallisia yms. vaikutuksia ns. yläkaupungin kehittymiseen ja kehittämiseen tulee pohtia. Hyvä liikennesuunnittelu onkin nähtävä yhtenä koko keskusta-aluetta elävöittävänä tekijänä.
JH, NK, AK, AP, TS, TV, MW