18:15 hevosenlantaa
18:20 käsivarjoteatteria Kaisaniemen metroasemalla
18:21 ympäristöideologinen mainos metrossa
18:23 nuori humalassa oleva mies esittelee ylpeänä uusia farkkujaan vieressä istuvalle mummolle
18:24 kaupunkirakenne tiivistyy (ohitamme rakenteilla olevan Kalasataman metroaseman)
18:30 amurinleopardi Korkeasaaren mainoksessa
18:33 Itäkeskuksen metroasema
18:34 Liukuportaat ylös ja Turunlinnantien yli kauppakeskuksen pohjoispuolelle. Huomio ostarien synnystä: 1960-luvulla kaupunkeja suunniteltiin liikenteen ehdoilla, periaatteena oli rakentaa ostari jokaiseen isoon tienhaaraan.
18:40 Olavinlinnantien risteyksessä kyltti: ”Itäkeskuksen uimahalli”, jatkamme matkaa Olavinlinnantietä eteenpäin
18:44 Löydämme paikan, mihin elämä tarttuu ja pysähdymme hetkeksi koskettelemaan linga-symboleja
18:46 Mihin elämä tarttuu -tunnelma jatkuu aukiolla. Ympäröivät rakennukset ja puut tekevät aukiosta suojaisan ja rauhallisen paikan, johon jäisi mielellään pitkäksikin aikaa. Aukion keskellä pari poikaa skeittailee käyttäjäystävällisen taideteoksen lomassa ja välillä kokispullo pääsee uusiokäyttöön jalkapallona. Huomio: aukio on täysin epäkaupallinen. Missään ei näy yhtään kauppaa eikä kioskia, ei edes yhtään järjestöjen varainkerääjää.
18:55 Tunnistamaton rakennus osoittautuu kirkoksi.
19:00 Palaamme Olavinlinnan tielle ja arvioimme viereisen kerrostalon ulkonäköä ja energiankulutusta.
Talossa on yllättävän isot ikkunat. T. toteaa, että nykyaikaisesta tekniikasta huolimatta ikkunat eristävät huonommin kuin seinä. Asuintalojen ikkunat pitäisikin suunnata etelään eikä pohjoiseen, jotta lämpöä pikemminkin tulee sisään kuin menee ulos.
Puhumme hetken Sanomatalon kaltaisista rakennuksista, joissa on kaksoisjulkisivu. T:n mukaan kaksoisjulkisivu ei vähennä energiankulutusta, vaan päin vastoin lisää sitä, sillä kesällä toimistotiloissa tulee niin toivottoman kuuma, että niissä on pakko käyttää koneellista ilmastointia. P. yrittää ehdottaa painovoimalla toimivaa ilmastointia, mutta teekkari teilaa moisen ratkaisun alta aikayksikön. M. mainitsee jotain Rocky Mountain Institutesta
J. kertoo tutkimuksesta, jonka mukaan Suomessa olisi mahdollista pienentää kerrostalojen energiankulutusta 70 prosenttia nykyisestä niin, että asuntojen hinnat nousisivat vain 3 – 4 prosentilla. Kellään ei tosin ole intressiä ryhtyä säästötoimiin nykyisillä sähkön hinnoilla. Hinnan nousua tosin lupaillaan ensi vuoden syksyksi.
19:10 Uimahalli. Uimahalli ja jäähalli pitäisi aina rakentaa vierekkäin, sillä jäähalli tuottaa lämpöä ja uimahalli kuluttaa lämpöä. Elementary, Watson.
19:15 Uimahallin trooppiset tunnelmat kirvoittavat J:n muistelemaan trooppisia olosuhteita, joissa hän tutki kalojen lisääntymistä. Naaraskalat voivat valita, minkä uroksen kutua käyttävät. Äimistyttävää!
19:20 Sepelkyyhkyuroksen huhuilee metsikössä, jonka kautta polku vie vanhalle ostarille. Metsikön laidassa istuu puolenkymmentä miestä juomassa viinaa ja juttelemassa. Kaksi miehistä on 50-vuotiaita, loput 10-vuotiaita. Tietotaito siirtyy sukupolvelta toiselle.
19:25 Metsikön jälkeen aukenee ostarin piha. Ilmassa leijailee leikatun ruohon tuoksu ja tuulahdus rappioromantiikkaa. Siirrymme ajassa 30 vuotta taaksepäin.
19:30 Olemme löytäneet myyttisen Itäkeskuksen. Kylteissä – sikäli kuin niitä on – lukee Finnbingo, Idän ratsu tai Thai-hierontaa. Osa liiketiloista on tyhjillään, paperit ikkunoissa. Näemme myös yksinäisen liikennevalon keskellä ostaria. Kannattaa käydä katsomassa.
19:35 Yllättävää kyllä, vanha ostari on sittenkin tästä maailmasta. Kävelemme pari sataa metriä eteenpäin ja siin’ on silmäin eessä synkkä Itäkeskus. Pidämme huutoäänestyksen Itäkeskuksen kauneimmasta osasta. Mikään osa ei saa yksimielistä kannatusta. Jotkut saavat yksimielistä vastustusta. Mietimme, onko parempi rakentaa valtavia monoliittejä vai tällaisia palapelikomplekseja.
19:40 Tyhjän parkkialueen mittailua. J. havainnollistaa, miten henkilöauto vie enemmän kuin 2 neliötä tilaa. Täytyyhän parkkiruutuun ajaakin. Kadunvarsipysäköinnissä henkilöauto vie 15 neliömetriä, parkkikentällä 25 neliötä ja parkkitalossa 30 neliötä.
19:55 Sisällä Itäkeskuksessa! Mikä on Itiksen vetovoiman salaisuus? Asiantuntija-arvio: ”Täällä on virikkeellistä ja lämmintä.”
20:00 Turistina Itäkeskuksessa. Päätyosan katto näyttää aivan Ruotsinlaivalta.
20:05 Hissikin on kuin Ruotsinlaivalta.
20:10 Tänne voi tulla risteilylle!
20:20 Bio Jasekan logo näyttää tutunomaiselta.
20:25 Etsimme kahvilaa tai ravintolaa, mitä tahansa lämmintä paikkaa johon istahtaa levähtämään ja syömään. Kaikki liikkeet näyttävät sulkeutuvan puoli yhdeksältä.
20:30 ”Epätoivo kasvaa. Kuolemme nälkään Itiksessä!”
(muistiinpanot katkeavat… epätoivoista kamppailua hengissä säilymisestä)
20:55 ”Moi! Mitäs nähtävyyksiä täällä mahtaa ollä Me ollaan tultu Turusta tänne asti,” selittää humaltunut asiakas marketin jonossa. Kassa toteaa ettei ole matkatoimisto. En kehtaa pyytää miehiä mukaan Itis-retkellemme.
21:00 Istahdamme aukiolle. Keskustelemme iästä ja ajan kulumisesta, ja aika kuluu.
21:20 Siirrymme lämmittelemään sisätiloihin.
Yksityinen – julkinen – puolijulkinen – kaupallinen tila
Mitkä ovat toiminnan rajat erityyppisissä tiloissä
M. ja I. totesivat, että Itiksessä ei saa järjestää mielenosoituksia eikä jakaa flyereita.
J. kertoi tapauksesta, jossa Rautatieasema oli määritelty julkiseksi tilaksi, jossa saa valokuvata.
J. ja P. pohtivat erilaisia arkkitehtuuriin ja arkkitehdin toimintaan vaikuttavia tekijöitä.
Arkkitehti vastaa yksittäisten rakennusten suunnittelusta. Rakennuttajan (esim. Skanska, YIT) preferenssit vaikuttavat hyvin paljon arkkitehdin toimintamahdollisuuksiin. Usein rakennetaan mahdollisimman halvalla, mistä seuraa monotonisen samanlaisia kerrostaloja. Myös erilaiset määräykset kuten jatkuvasti tiukentuvat paloturva- ja energiatehokkuusmääräykset ohjaavat rakentamista. P:n mielestä arkkitehti on kuitenkin hyvin vapaa tekemään haluamiaan asioita. Harva arkkitehti ottaa huomioon ihmisten mieltymyksiä. Siksi P. ei halua kutsua itseään arkkitehdiksi, vaan ihmiseksi!
P. kertoo, että EU:n tasolla 50 % energiasta kuluu rakentamiseen. J. muistelee, että betoni on yksi merkittävimpiä ilmastonmuutoksen aiheuttajia. Puutalot olisivat ympäristön kannalta ihanteellisia, mutta sitten tulevat vastaan paloturvallisuusvaatimukset. P:n mielestä paloturvallisuus ei ole ongelma ja näyttää valokuvia helsinkiläisistä puukerrostaloista.