Tarton pyöräilykulttuuri murroksessa

Pyöräilijöiden legitimiteettiongelmä


Lepik osoittaa uutta pyörätietä, johon on maalattu suuri sinivalkoinen pyöränkuva ja sen eteen auto on jätetty parkkiin: ”Tarttolaiset autoilijat pitävät pyöräteitä joskus pilkkanaan. Emme ole vielä saavuttaneet kriittistä pyöräilevää massaa, joka todistaisi pyöräilijöiden aseman liikenteessä”.


Lepik on arvostettu asiantuntija pyöräpiireissä ympäri maailmaa, eikä ihme, sillä mies on matkaillut pyörällä 75 maassa. Viron kansallinen pyörätieverkosto on mallikelpoinen, mutta Tarton kaltaisissa kompaktissa kaupungissa pyöräily ei ole yhtä sujuvaa kuin voisi odottaa. Autoilijoiden määrä kasvaa jatkuvasti ja kevyen liikenteen suunnittelussa etsitään nyt älykkäitä ratkaisuja.


Autokanta kymmenkertaistunut viimeisen 12 vuoden aikana









Pyöräilijöitä Tartossa
Pyöräilijöitä Tartossa


Tarton päästöistä 90 % tulee kesällä liikenteestä, talvella hieman vähemmän. Hans Orru Tarton Yliopistosta kertoi liikenteestä tulevien päästöjen vaikutuksesta kaupunkilaisen elämään. Kun liikenteen haitat lasketaan menetetyissä päivissä henkilöä kohti, Virossa ihmiset menettävät keskimäärin 2-5 päivää elämästään liikenteen terveyshaittojen ja onnettomuuksien seurauksena. Terveydelle haitallisimmat liikenteen päästöistä ovat hiukkaset, joista pienimmät kerääntyvät verenkiertoon. Tartossa hiukkasten määrä on mittauksissa ylittänyt raja-arvot, toisin kuin rikkidioksidien, typpioksidien ja hään määrät. Terveyden kannalta Orru painottaa vihreiden alueiden säilyttämistä keskustassa, sillä ne toimivat suodattimina.


Erityisesti pyöräilijän kannalta kaupunki-ilman toivoisi olevan puhtaampi, sillä juuri he ovat saasteille erityisen alttiita. Nopeampi hengitystahti ja verenkierto lisäävät saasteiden ottoa, mutta toisaalta pyöräilijät ovat usein paremmassa kunnossa kuin keskivertoväestö ja siksi he eivät yhtä helposti altistu hengitystie- ja verisuonitauteihin.


Osaamista ja halua löytyy, mutta…









Heikki Raunio ja pyörät parkissa
Heikki Raunio ja pyörät parkissa


Moni puhuja kehui Tarttoa kompaktiksi ja vihreäksi kaupungiksi. Eikö kuulostakin unelmakaupungin perusominaisuuksiltä Tällaisessa kaupungissa pyörän käyttö on helppoa ja mielekästä, jos pyöräteitä riittää. Pyöräteiden suunnittelija Pille Metspalu arkkitehtitoimistosta Hendrikson & Ko harmittelee kuitenkin, että Tarton keskustassa ei ole tarpeeksi pyöräteitä. Se on niin täyteen rakennettu, että järkevän pyörätieverkoston sijoittaminen sinne on vaikeaa. Viimeisessä yleiskaavassa oli ainoastaan keskustaan vieviä pyöräteitä, mutta uuteen yleiskaavaan on lisätty kaupunginosia yhdistäviä pyöräteitä.


Sekä varsinaisia pyöräteitä kävelyteiden viereen että pyöräkaistoja autoliikenteen lomaan tullaan rakentamaa, riippuen mahdollisuuksista ja sopivuudesta katukuvaan. Metspalu kertoo havainneensa asennemuutoksen pyöräsuunnittelussa; nykyään tehdään yksityiskohtaisempia pyörätiesuunnitelmia kuin ennen. Kuitenkin Tarton kaupunki on hänen mukaansa auto-keskeinen.


Kestävien liikenneratkaisujen hanke BUSTRIP:in koordinaattori Marek Muiste puolestaan näkee ympärillään paljon teknistä osaamista ja hyviä kehitysideoita Tarton liikenteen sujuvoittamiseksi. Hankaluus piilee taas poliittisen sitoutumisen puutteessa. Muisten hanke BUSTRIP pyrkii Itämeren maissa keräämään parhaat kokemukset kestävistä liikenneratkaisuista, jonka jälkeen jokaiselle hanke-kaupungille luodaan kokonaisvaltainen kestävän liikenteen kehityssuunnitelma. Suomesta hankkeeseen osallistuvat Turku ja Kouvola.


Hyviä hankkeita riittää, myös innovatiivisemmalta puolelta. Siiri Silm Tartun yliopistosta kertoi tutkimushankkeesta, jossa selvitetään Tarton käytetyimmät pyöräreitit kännykän paikantamisen mahdollistavan tekniikan avulla. Lehdissä ja netissä oli haettu vapaaehtoisia, jotka antavat kännykkätietonsa ja henkilötietonsa hankeen käyttöön ja joiden pyöräilyä saa seurata kännykkäpaikannuksella. Tuloksena saatiin kartta aktiivisesti ja passiivisesti liikennöidyistä reiteistä, hauskaa ja ehkä myös hyödyllistä.


Viro on pyöräretkeilyn mallimaa


Näin voi päätellä ainakin pyöräilykartasta, jossa Viro on hämähäkkiverkon lailla peitetty eriväristen pyöräreittien alle. Rein Lepik kertoi miksi Virossa pitää pyöräillä: siellä on lukuisia lyhyitä matkoja, ilmasto on miellyttävä, luonto on erinomaisen vaihtelevaa ja valkoiset yöt vastustamattomat. Lepik on perustanut Euro Velo-konceptin vuonna 1995, jonka puitteissa on rakennettu pyöräteitä moniin Euroopan maihin. Vielä vuonna 1995 pyöräilyturismi oli Virossa kuitenkin vähäistä ja Lepik halusi luoda Viroon jotain uuttaa ja houkuttelevaa. Hän suunnitteli parin ystävän kanssa 12 pitkänmatkan pyörätietä halki Viron. Ne menevät kaikki pienempiä, pittoreskeja reittejä ja poikkeavat harvoin maantielle. Suunnitelmat konkretisoituvat vuonna 1999, jolloin aineisto esiteltiin viranomaisille ja hyväksyttiin. Lepik kumppaneineen suunnitteli kartat ja vähintään yhtä tärkeät tieviitat. Koko hankeen työläin ja olennaisin osa on ollut tieviittojen pystytys, mutta jälkeenpäin selkeä ja riittävä viitoitus on saanut paljon kiitosta.


Tällä hetkellä Viron pyörätieverkosto käsittää 29 viitoitettua tietä yhteensä 3850 kilometreiltä ja 3338 tieviittaa, jos eivät opiskelijat ole niitä huvikseen siirtäneet. Tieviitat ovat herättäneet paikallistasolla joskus antipatioita, mutta koska päätös viittojen käyttämistä tulee kansalliselta tasolta, eivät pikkukunnat niitä ojiin saa heittää. Hauskin herjaus oli yhdellä kunnalla, joka oli päättänyt ottaa viitat pois talven ajaksi, koska eihän silloin kukaan pyöräile!


Tarton pyöräteiden suhteen Lepikillä on vankka mielipide; parhaiten toimivat pyöräkaistat, sillä pyörä muistuttaa autoa enemmän kuin jalankulkijaa. Muistettaneen kuitenkin, että pyöräilijän erottaa autoilijasta monet hyveet, kuten urheilullisuus ja saasteettomuus!


Lisätietoa:


Liikkuvan pyöräilykonferenssin sivut


Julia Lenkkeri
julia.lenkkeri [at] dodo.org
puh. +358 44 567 9712