Kaupunkiryhmä

Arkkitehtuurin käsite liitetään helposti arkiajattelussa etupäässä talorakentamiseen, mutta taloryhmien muodostamat kokonaisuudet ja koko kaupunkirakennekin sisältää arkkitehtonisia piirteitä. Näitä on jo edellä käsitelty. Tässä fokusoimme siksi erityisesti taloarkkitehtuuriin sekä rakentamisen esteettisiin piirteisiin.Julkisivut ja massoitteluJulkisivuja ja massoittelua on jo käsitelty yllä. Niihin pätevät osittain samat säännöt kuin kaupunkirakenteeseen: hierarkkisuus, käsityötaitoakin hyödyntävä viimeisteltyyn tulokseen pyrkivä ote, pienimittakaavaisuus ainakin … Read more

KaupunkikokemusJokin vaikeasti täsmennettävä ja ydinkeskustassa vahvimmillaan oleva voima vetää kaupungissa puoleensa. Yleensä kaupungit ovat kehittyneet kaupallisen toiminnan ympärille. Kaupalliset palvelut ovat yhä muun toiminnan tukipilareita, mutta edes palvelutarjonta kokonaisuudessaan ei riitä selittämään kaupungin houkuttelevuutta. ”Se jokin” on puoliksi mystinen, urbaanin käsitteellä kuvattavasta kokonaisuudesta kumpuava voima, ilmapiiri, kaupungin henki. Toimintamahdollisuuksien moninaisuus ja inhimillisestä toiminnasta saatavat virikkeet … Read more

Projektin nimestä Mihin elämä tarttuu: Kasvit löytävät kasvualustan kallioseinämän pienistä epätasaisuuksista. Kaupunkielämä on vastaavasti riippuvainen fyysisen ympäristön rosoisuudesta, sopeista ja kulmauksista muodostuvista suojista. 2 KUVAA Lähtökohtamme on, että modernilla arkkitehtuurilla ja kaupunkisuunnittelulla on taipumus ”tappaa kaupunki”, koska siinä usein pistetään mutkat suoriksi ja arvostetaan pelkistettyä muotokieltä, jonka tyylikkyys nähdään tärkeämpänä kuin sen funktionaalisuus sosiaalisen elämän … Read more

Tässä seuraa ensimmäiseen Lyyli -työpajaan (14.1.01) osallistuneidenkaupunkivisioita. Esitettyjä ajatuksia saakommentoida! (Tietyt ranskalaiset viivat saattavat tässä jäädäkryptisiksi … ehkä on hauskaakin keksiä niille järkeviä (taiperusteltuja järjettömiä) tulkintoja.) ANTERO SAARIKOSKI Kolmekerroksisista taloista muodostuvat suurkorttelit. Tavoitteena on vähentää liikennetarvetta ja suosia ympäristöystävällisiäliikkumismuotoja lyhentämällä etäisyyksiä. Kaupungin viemän pinta-alanminimoimisen ansiosta säilyy enemmän luontoa kaupungin ympärillä. Mitoitusta mietitty tarkkaan kaikilla tasoilla … Read more

Tilanmuodostuksella on ratkaiseva merkitys paikan hengen muodostumiselle. Katutilan muodostumiseen vaikuttavat kadun leveys, sen jäsentely (esim. puuistutukset), korttelin sulkeutuneisuuden aste ja talojen korkeusvaihtelu. Tämä koskee yhtä hyvin kylä- kuin kaupunkitilaa. Kaupungissa pitää olla monenlaisia katu- ja kaupunkitiloja, mutta niiden tulee perustua jonkinlaiseen, jollain abstraktion tasolla havaittavaan säännönmukaisuuteen (vastakohtina toisaalta sekavuus, toisaalta ilmiselvä, yksitoikkoinen säännönmukaisuus). Hyvää ympäristöä … Read more

Ihanteemme mukainen kaupunki rakentuu hierarkkisesti järjestyvien keskusten ympärille niin, että lähin keskus on kävely- tai pyöräilyetäisyydellä jokaisesta asunnosta ja työpaikalta. Vanhoihin taajamiin mahdollisuuksien mukaan tukeutuvat eritasoiset keskukset ovat pikkukaupunkimaisia identiteetti-intensiivisiä paikkoja, joissa kaupallisten palveluiden lisäksi on tarjolla kulttuuria sekä sopivan tiivistä ja urbaania maleksintaan houkuttelevaa julkista tilaa. Näin kaupunkilaisilla on mahdollisuus ankkuroitua lähiympäristöönsä niin käytännön … Read more

Kaupunkia rakennettaessa asukasmäärä, rakennusmassat, palvelut ja instituutiot on nähtävä niukkoina voimavaroina, joita ei pidä tuhlata sirottelemalla niitä joko sattumanvaraisesti pitkin metsiä tai ahtaamalla ne liian tiiviisti keskuksiin. Jos urbaaneja kvaliteetteja pidetään arvokkaina on pyrittävä aikaansaamaan niitä jo pienellä asukasmäärällä ja vahvistamaan olemassaolevaa kaupunkimaisuutta hyödyntämällä mahdollista asukaslisäystä. Vaikka pienillä kaupungeilla on hyvät puolensa, niitä ei kasvavassa … Read more

1. Turun keskusta olohuoneenaKaupallinen city, Vanhan suurtorin ympäristö ja kampukset. Miten nämä voisivat tukea toisiaan, miten sitoa ne yhteen? Minkälaisia liikennejärjestelyjä kaivataan? Pyörätieverkosto sekä kävelykadut ja -alueet. Mitä toimintoja viimeksi mainituillä Miten saada mahdollisimman suuri hyöty Helsinginkadustä Miten kulttuuri ja muu kaupunkitunnelmaa luova oheistoiminta voisi hyötyä keskustan kaupallisesta vetovoimasta (ja päinvastoin)? Kahviloiden aukiolo.2. Joukkoliikenteen tulevaisuusRautatie … Read more

Stadin rannat -kampanja järjestää ke 19.9. keskustelutilaisuuden aiheesta ”Uhkaako uusi yleiskaava Helsingin rantojä” Keskustelu alkaa klo 18, paikkana on Suomen ympärisökeskuksen auditorio osoitteessa Kesäkatu 1, 1. kerros.Helsinkiin suuntautuvan väestöpaineen myötä kaupungin rantoihin kohdistuu voimakkaita rakentamisintressejä, jotka ovat tulleet esiin yleiskaava 2002:n valmistelussa. Kaupunkilaisille ranta on kuitenkin tärkeä, ja meren läheisyys luonnehtii kokonaisuudessaan Helsingin imagoa. Paneelissa … Read more

Helsingin kaupunki julkaisee vuonna 2001 Yleiskaava 2002 -työhön liittyen Helsingin maankäytön kehityskuvan, joka on nähtävillä Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston sivuilla osoitteessa http://www.hel.fi/ksv. Helsingin kaupunginvaltuusto käy paperista lähetekeskuselun keskiviikkona 29.8.2001, minkä jälkeen myös kaupunkilaiset pääsevät syksyn 2001 aikana lausumaan näkemyksensä kehityskuvasta Helsingin kaupungin järjestämän asukasosallistumistoiminnan kautta. Kehityskuvan, joka on yksi Helsingin kaupungin keskeisistä laaja-alaisista strategiapapereista, keskeinen visio on … Read more