Venäjän pohjoiset kansat, öljy ja me -paneelikeskustelu la 20.10.

Tilaisuudessa pohditaan sitä, miten Pohjois-Venäjän energiavarojen käyttövaikuttaa alueen ympäristöön ja alkuperäiskansojen elämään ja mikä rooli EU:lla, Suomella ja suomalaisilla on öljyn- ja kaasunporauksen haittojen minimoimisessa. Asiantuntijoina ovat– Anzori Barkalaja, tutkija, rehtori, Viljandin kulttuuri-instituutti– Henna Haapala, ylitarkastaja, Ympäristöministeriö– Pekka Haavisto, vieraileva tutkija, Ulkopoliittinen instituutti– Kaisa Hietala, riskienhallintapäällikkö, Fortum Oyj. Paneelikeskustelu on osa hanketta, jonka tavoitteena on … Read more

EU ja USA kiistelevät geenimuunneltujen tuotteiden merkinnästä

Lokakuussa ’98 EU jäädytti kaikkien uusien geenimuunneltujen tuotteiden hyväksynnän siksi ajaksi, kunnes saadaan geenimuunneltuja tuotteita koskeva lainsäädäntö ajan tasalle. Ensi tiistaina EU-komissio keskustelee, löytyisikö 15 jäsenmaan kesken yhteisymmärrys geenimuunneltujen tuotteiden hyväksymisprosesseille ja niiden merkitsemiselle kuluttajaa varten. USA suhtautuu EU:n vaateeseen geenimuunneltujen tuotteiden selvästä merkinnästä nuivasti. Sikäläisten asiantuntijoiden mukaan vaadetta on vaikea olla pitämättä kauppaa rajoittavana. … Read more

Helsingistä 2000-luvun metropoli?

Aula-osuuskunnan keskiviikkokahvilassa 17.10. kello 18 alkaen: Helsingistä 2000-luvun metropoli? Keskustelua menneistä ja tulevista utopioista. Helsingin kaupunkisuunniteluvirasto julkaisi tänä kesänä valmisteilla olevaan uuteen yleiskaavaan liittyvän maankäytön kehityskuvan, jossa luodataan kaupungin tulevaa kehitystä. Keskeisenä visiona kehityskuvassa on Helsingin kehittäminen metropoliksi. Helsingistä ei olla tekemässä metropolia ensimmäistä kertaa. Yhteiskunta on muuttunut; onko utopia metropolista yhä sama kuin 1900-luvun … Read more

MET-visio: 2 RAKENNUSTEN ARKKITEHTUURI

Arkkitehtuurin käsite liitetään helposti arkiajattelussa etupäässä talorakentamiseen, mutta taloryhmien muodostamat kokonaisuudet ja koko kaupunkirakennekin sisältää arkkitehtonisia piirteitä. Näitä on jo edellä käsitelty. Tässä fokusoimme siksi erityisesti taloarkkitehtuuriin sekä rakentamisen esteettisiin piirteisiin.Julkisivut ja massoitteluJulkisivuja ja massoittelua on jo käsitelty yllä. Niihin pätevät osittain samat säännöt kuin kaupunkirakenteeseen: hierarkkisuus, käsityötaitoakin hyödyntävä viimeisteltyyn tulokseen pyrkivä ote, pienimittakaavaisuus ainakin … Read more

MET-visio: 3 KAUPUNKIELÄMÄ

KaupunkikokemusJokin vaikeasti täsmennettävä ja ydinkeskustassa vahvimmillaan oleva voima vetää kaupungissa puoleensa. Yleensä kaupungit ovat kehittyneet kaupallisen toiminnan ympärille. Kaupalliset palvelut ovat yhä muun toiminnan tukipilareita, mutta edes palvelutarjonta kokonaisuudessaan ei riitä selittämään kaupungin houkuttelevuutta. ”Se jokin” on puoliksi mystinen, urbaanin käsitteellä kuvattavasta kokonaisuudesta kumpuava voima, ilmapiiri, kaupungin henki. Toimintamahdollisuuksien moninaisuus ja inhimillisestä toiminnasta saatavat virikkeet … Read more

Pohjoinen: tapaaminen 1

Suomen sukukansayhdistysten liitto ry:n ja Dodo – Tulevaisuuden eläväluonto ry:n Pohjoinen yhteys – hankkeen ensimmäisessä seminaari-kokoontumisessa 5.9. kello 19 Café Engelin kabinetissa Senaatintorillaoli aiheena ”Miten Venäjän pohjoiset kansat voivat?”.Osallistujia oli paikalla parikymmentä. Kutsutuista kahdesta alustajasta elokuvaohjaaja Markku Lehmuskallio eipäässyt paikalle, ja ainoan alustuspuheenvuoron piti dosentti Tapani Salminen Helsingin yliopiston suomalais-ugrilaiselta laitokselta. Tapani Salminen kertoi esimerkinomaisesti … Read more

MET-visio: 1.4 Paikkojen hierarkiat (ote Anssi Savisalon diplomityöstä)

Kaupunkirakennetta tulisi tietoisesti kehittää hierarkiseksi. Hierarkioita on monenlaisia: julkisesta yksityiseen, suuresta mittakaavasta pieneen, vilkkaasta hiljaiseen jne. Hierarkiat liittyvät säännönmukaisuuteen, jota hyödyntämällä voidaan aikaansaada erityyppisiä kaupunkitiloja ja jota vasten leikkisä sääntöjenrikkominen huomataan. Ilman hierarkisuutta kaupunkirakenne muuttuu tasapaksuksi ja tylsäksi, eivätkä mitkään efektit silloin aikaansaa muuta kuin lisääntyvää sekamelskaa. Yleensä käsitteellä viitataan suuremman ja pienemmän painoarvon alueisiin … Read more

MET: Tutkimuksen kulku

Projekti käynnistyi kaupunkiutopioiden kirjoittamisella ja keskustelusta niistä. Sen pohjalta ruvettiin muotoilemaan yhteistä kaupunkivisiota. Tämä ei kuitenkaan koostu vain tekijäryhmän enemmän tai vähemmän sattumanvaraisista mieleipiteistä, vaan se nojautuu myös olemassaolevaan kirjallisuuteen sekä yhteenvetoon yhteiskunnallisista trendeistä. Tämä on kirjoitettu perehdyttyämme eri tahojen laatimiin tulevaisuudenkuviin (ks esim. EVA:n raportti) ja keskusteltuamme niistä. MET-kaupunkivisiossamme yritämme myös argumentaatioketjuin jalostaa mielipiteemme … Read more

MET-visio: 1.5 Maisemarakenne kaupunkiympäristön jäsentäjänä (ote Anssi Savisalon diplomityöstä)

Kolmanneksi on syytä kysyä, miksi kaupungin ja sen toimintojen jäsentämisessä olisi toimittava maisemarakenteen ehdoilla. Tekniset tai taloudelliset syyt eivät enää tänä päivänä velvoita optimoimaan maa-alan käyttöä. ”Hyvän” ja ”huonon” talonpaikan eroa ei ymmärretä eikä pidetä arvossa, koska pienilmastolliset tai maaperän aiheuttamat ongelmia pidetään marginaalitekijöinä, jotka voidaan korjata teknisillä apuvälineillä tai suuremmalla taloudellisella panostuksella. ”Maisemaan sopeutumista” … Read more

MET: Tutkimuksen tavoitteista, haasteista ja ongelmista

Projektin nimestä Mihin elämä tarttuu: Kasvit löytävät kasvualustan kallioseinämän pienistä epätasaisuuksista. Kaupunkielämä on vastaavasti riippuvainen fyysisen ympäristön rosoisuudesta, sopeista ja kulmauksista muodostuvista suojista. 2 KUVAA Lähtökohtamme on, että modernilla arkkitehtuurilla ja kaupunkisuunnittelulla on taipumus ”tappaa kaupunki”, koska siinä usein pistetään mutkat suoriksi ja arvostetaan pelkistettyä muotokieltä, jonka tyylikkyys nähdään tärkeämpänä kuin sen funktionaalisuus sosiaalisen elämän … Read more